Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tekoihin. Vaikka lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat laajasti tuomittua, sen uhka kohdistuu heihin niin digimaailmassa kuin lähipiirissä. Mitä läheisempi tekijä, sitä huonommin teot pääsevät päivänvaloon.  Tabut ja häpeä estävät avun saamista eikä lasten kokemusten vakavuutta aina tunnisteta. Turva- ja vuorovaikutustaitojen tärkeydestä keskustelevat Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjeen erityisasiantuntija Tanja Simola sekä traumasensitiivistä teatteria tekevä ja vanhemmille seksuaalikasvatusta tarjoava Kati Keskihannu.

Suomalaista peruskoulua on kiitelty siitä, että se suo kaikille lapsille samat mahdollisuudet tavoitella hyvää elämää, mutta toteutuuko tämä ihanne enää? Oppilaan tausta tai ominaisuudet voivat vaikuttaa siihen, millaiselle opintopolulle hän suuntautuu - ja myös siihen, kiusataanko häntä. Miten koululaisten vuorovaikutus- ja empatiataitoja voisi parantaa? Aiheesta keskustelevat Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki sekä projektipäällikkö, tietokirjailija ja ex-opettaja Mona Eid.

Suomalaiset vanhemmat ovat Euroopan uupuneimpia ja kokevat työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeaksi. Miksi äidit käyttävät yhä valtaosan perhevapaista eivätkä isät jää lasten kanssa kotiin, vaikka työnantaja ei voi sitä estää? Vanhemmat eivät tunne välttämättä kaikkia oikeuksiaan työelämässä ja myös osa-aikatöitä tehdään vähän. Millainen työkulttuuri rohkaisisi paremmin lasten hankintaan? Aiheesta keskustelevat Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Mothers in Business -verkoston toiminnanjohtaja Annica Moore.

Lapsen haavoittuva asema voi liittyä pitkäkestoiseen syrjintään tai elämäntilanteeseen, kuten kurjiin kotioloihin. Kuritusväkivalta on ollut Suomessa kiellettyä pian 40 vuotta, mutta silti lapset kohtaavat lähisuhteissaan erilaista väkivaltaa, jota oikeutetaan ja vähätellään. Miten haavoittuvassa asemassa olevia lapsia voitaisiin suojella ja auttaa paremmin? Siitä keskustelevat THL:n erityisasiantuntija Taina Laajasalo sekä lastensuojelun parissa varttuneiden nuorten kanssa työskennellyt kirjailija Elina Hirvonen.

Lapsella tulee olla oikeus leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan, ja vanhempien tulee huolehtia hänen kasvatuksestaan ja kehityksestään. Miten suhtautuminen lapsuuteen ja lapsiin on Suomessa muuttunut viime vuosikymmenien kuluessa? Millainen on hyvä lapsuus modernissa ajassa, jota algoritmit ohjaavat. Entä palvelevatko muuttuvat kasvatusihanteet lapset vai aikuisen etua? Aiheesta keskustelevat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä kirjailija ja neljän lapsen isä Juha Itkonen.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen pitää saada ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa, ja se on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Miten lapsen kuuleminen käytännössä tapahtuu yhteiskunnan eri alueilla, koulussa tai lainsäädännössä? Entä miten kansallista lapsistrategiaa voisi soveltaa perhe-elämään? Kaikkien lasten Suomi -podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa lasten osallisuudesta keskustelevat lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari sekä teatterintekijä Juha Hurme.