Toimittaja ja tietokirjailija Aarno Malin on tutkinut internetin kätketympää puolta, ns. Tor-verkkoa ja "pimeää verkkoa".

Teknologisesti nämä alustat mahdollistavat lähes täydellisen anonymiteetin, ja sitä käytetään jatkuvasti aivan rehellisesti, esim. toimittajat tai tuomioistuimet, jotka haluavat suojata tietolähteitään.

Anonymiteetti tuo kuitenkin mukanaan ison ongelman, joka on alkanut leimata koko Tor-verkkoa: rehottavan rikollisuuden. Aarno Malin on tutkinut huumekauppaa ja sadistista lapsipornoa ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

HUOM! Ohjelmassa käsitellään aiheita, jotka saattavat järkyttää lapsia ja osaa kuulijoista.

Tähtitieteen parissa on työskennellyt paljon naisia, jotka ovat tehneet huomattavaa tutkimusta, mutta joiden saavutukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle

Osin tämä johtuu ajatuksesta, että naiset eivät muka kuulu tieteen pariin, ja siihen, että professorit ja opettajat, joskus sukukin, ovat ottaneet tuloksia omiin nimiinsä.

Tietokirjailija Markus Hotakainen korjaa osaltaan tätä tieteenhistorian vääristymää ja avaa uuden perspektiivin tähtitieteen historiaan.

Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Anni Swan käytti tuotannossaan usein hänen elämäänsä liittyviä ihmisiä sekä luontoa. Hän edusti myös osin modernia naistyyppiä - ylioppilaaksikin kirjoitti, mikä ei tuohon aikaan ollut naisille yleistä.

Taidehistorian professori Riitta Konttinen on tutkinut Anni Swanin elämää ja tuotantoa, niin julkaisuja kuin kirjeenvaihtoakin. Samalla hän valaisee viime vuosisadan vaihteen kulttuurista muutosta.

Riitta Konttinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin.

Valt. tri Alpo Rusi tutkii suomettumisen aikaa 1980-luvulla, jolloin edelleen NL:n tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista.

Alpo Rusi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Joskus kansainvälisen politiikan tapahtumat kulkevat niin hurjalla vauhdilla, että takautuvasti on hankalaa ymmärtää, mitä oikein tapahtui.

Vielä Neuvostoliiton hajotessa 1991, moni asia tuntui riskinotolta Suomessa. Kuitenkin jo tammikuussa 1995 Suomi oli EU:n jäsen.

Valt. tri Jukka Tarkka on kirjoittanut aikalaiskronikan noista vuosista ja korostaa erityisesti Itämeren merkitystä tulevissa turvallisuusratkaisuissa.

Jukka Tarkka on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Historia on vaikea ja laaja-alainen tiede, jonka metodeja ja tutkimuksia on pyritty mm. populismin ja nationalismin nimissä apinoimaan. Siksi historiassa täytyy aina muistaa lähdekritiikki.

Juuri nyt, kun Venäjä hourii ikiaikaista myyttistä menneisyyttään ja julistaa toisia kansakuntia olemattomaksi, historian poliittinen käyttö on erityisen näkyvää ja irvokasta.

Kulttuurihistorian dos. Reima Välimäki on tutkinut laajasti sepitehistoriaa oikean historian marginaaleissa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

1900-luku Suomessa tunnetaan sotien ja kriisien mutta myös elintason kasvun ja hyvinvoinnin aikakautena.

Vähemmän on kuitenkin tutkittu lapsuutta ja leikkejä sekä sitä, kuinka ne ajan kanssa muuttuivat.Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen on tutkinut lapsuutta ja leikkejä Suomessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suomen talouden muutokset ovat olleet jyrkkiä ja muuttaneet koko maata. Mutta onko eriytyminen mennyt sille asteelle, että eri yhteiskunnan ryhmät eivät enää ymmärrä toisiaan?

Viestinnän professori Anu Kantola on työryhmän kanssa tutkinut suomalaisten syviä tarinoita - sitä miten suomalaiset itsensä ja maansa hahmottavat.

Anu Kantola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Muiden eläinten kommunikaatiokyvyt ovat nousseet esiin luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Asiaa voi kuitenkin tutkia myös toiselta kannalta, siitä, miten ihmiset puhuvat muista eläimistä ja millaista kieltä ihmiset käyttävät.

Millaisia pronomineja eläimistä käytetään ja kuinka tuotantoeläimiltä riisutaan yksilöllistävät nimet?

Muun muassa näitä teemoja Rea Peltola kollegoineen on tutkinut. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kirjailija ja tutkija Tiina Raevaaran keskustelu kuvaa ihmisen rinnakkaiseloa toisten eläinten kanssa. Miksi toisten ihmisten seura on joskus niin rasittavaa, mutta eläimen läsnäolo pikemminkin rauhoittaa?

On tärkeää huomata, että ihmisen evoluutio koirien ja kissojen lähellä ei ole yksisuuntaista. Samalla ihminen on domestikoitunut, muuttunut lauhemmaksi.

Tiina Raevaara on nyt Kalle Haatasen vieraana.