Teloitukset olivat arkipäivää keskiajalta 1800-luvulle. Suuriruhtinaskunta Suomi oli tosin edelläkävijä tuomiokäytännön poistamisessa rauhan aikana.

Tietokirjailija Mikko Moilanen on tutkinut laajasti arkistolähteitä, ja 1500 tapauksen aineisto osoittaa, millaiset ihmiset ja mitkä rikokset olivat tyypillisiä aikakaudelle.

Mikko Moilanen on nyt Kalle Haatasen vieraana

Iho on ruumiin suurin elin. Se tuntee ja suojaa ja pitää meidät kasassa.

Molekyylibiologi Mari Tervaniemi kertoo, kuinka ihon suojausmekanismit toimivat ja häiriintyvät.

Solut ovat erikoistuneet eri tehtäviin, vaikka melkein kaikki niistä sisältävät saman perimän. Ihon pinnalla on lisäksi bakteereita ja prosesseja jotka suojaavat meitä, ja tieto niistä on tarkentunut huomattavasti viime vuosina.

Mari Tervaniemi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Identiteettipolitiikka on yleistynyt suomalaisessa politiikassa, niin käsitteenä kuin politiikan varsinaisena muutoksenakin.

Pitkään on puhuttu perinteisen puoluepolitiikan katoamisesta ja liberaali--konservatiivi-jaon merkityksestä. Identiteettipolitiikka vaikuttaisi olevan tästä askel pidemmälle, kohti yhä suurempaa kuppikuntaisuutta.

Vapaa toimittaja Matti Virtanen on haastatellut poliittisia ääripäitä Suomessa ja samalla joutunut kyseenalaistamaan omat identiteettinsä, koska tässä kamppailussa kaikki on haastettu mukaan.

Matti Virtanen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Talvisodan myötä reilut 400 000 ihmistä täytyi evakuoida ja asuttaa uusien rajojen sisälle. Pian tilanne toistui jatkosodan jälkeen.

Vanhojen kielipoliittisten riitojen seurauksena on jäänyt elämään myytti, ettei karjalaisia sijoitettu lainkaan ruotsinkielisille alueille. Se ei kestä historiallista tarkastelua, vaikka ruotsinkielisillä alueilla oli omia erityispiirteitään, niin kielikysymyksen kuin toisaalta Porkkalan alueen väestön asutuksen suhteen.

Historioitsija, dos. Aapo Roselius kertoo seikkaperäisesti myytistä ja todellisuudesta sen takana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Helsinkiläinen tapa ääntää s-kirjain saa monet repimään hiuksiaan. Ilmiöstä tekee sitäkin mielenkiintoisemman, että varsinaista stadin s:ää ei välttämättä ole lainkaan olemassa.

On totta, että vanhassa teatterikielessä on ruotsin vaikutuksesta etisesti lausuttu s-kirjain, joka saattaa kuulostaa teennäiseltä, mutta stadilaiseen s:ään on sidottu muitakin sivumerkityksiä. Useimmiten kyse on ollut nimenomaan naisista ja jonkinlaisesta paheellisuudesta.

Suomen kielen dosentti Mia Halonen on perehtynyt stadin s-kirjaimeen ja kertoo paheksunnan yli 150-vuotisen historian.

Mia Halonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Populaarikulttuuri on vaikuttanut monen ihmisen kuvaan mustista aukoista. Ne on nähty esimerkiksi hirviömäisinä tuhoajina. Itse asiassa ne ovat paljon maltillisempia kuin tähdet.

Mustien aukkojen olemassaolo on kosmologisesti ymmärrettävä laskelma ja ilmiö, ja niillä on spekuloitu hyvinkin varhain. Albert Einstein inhosi ajatusta mustista aukoista, vaikka ne istuivat täydellisesti hänen teoriaansa.

Nyt tiedetään, että useimpien galaksien, myös oman Linnunratamme, keskellä on supermassiivinen musta aukko.

Tietokirjailija Markus Hotakainen päivittää tietomme aiheesta. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana

Orjakauppa Atlantilla paisui hurjiin lukemiin uuden ajan kynnykseltä aina 1800-luvun alkuun.

FT Kalle Kananoja tutkii, miksi tietyt alueet Afrikassa olivat orjakaupan satamia ja kuinka kauppaa käytiin

Kauppa suuntautui niin eteläiseen kuin pohjoiseenkin Amerikkaan, mutta niiden kulttuureissa ja historiassa on myös selkeitä eroja. Aivan olennainen aihe on myös orjuuden synnyttämä kulttuuri, yhteisöllisyys ja vastarinta.

Kalle Kananoja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Aleksanteri Suuren valtakausi kesti 13 vuotta, mutta hänen maineensa on säilynyt toistaiseksi noin 2300 vuotta, eikä loppua näy.

Aleksanteri Suuren esimerkki on innoittanut valtiaita, sotapäälliköitä ja kokonaisia kansoja niin hyvässä kuin pahassa.

Makedonian kuningas johti armeijansa maailman ääriin saakka, ja hänen perinnöstään taistellaan edelleen mm. Kreikassa, Pohjois-Makedoniassa ja Albaniassa, niiden historiallisilla alueilla, Mutta oliko Aristoteleen oppilas panhellenistisen kulttuurin hyvän sanoman tuoja vai raakalainen, jonka teot on jälkikäteen kullattu?

Aleksanteri Suurta tutkinut Jaakkojuhani Peltonen on Kalle Haatasen vieraana.

Keskiajan läntisessä Euroopassa hirviöt olivat olennainen osa maailmankuvaa, ja niistä kirjoittivat niin suuret kuin pienetkin ajattelijat. Hirviöt nähtiin maallisesti, ne olivat siis osa sen aikaista biologiaa ja maantiedettä.

Usein hirviöissä yhdistyi ihmisten ja erilaisten eläinten piirteitä. Oli päättömiä ihmisiä, nelijalkaisia, koirankuonolaisia, mutta he olivat osa Jumalan luontoa ja siksi olikin huolta niiden käännyttämisestä kristinuskoon.

Euroopan näkökulmasta hirviöt muuttuivat aina sitä kummallisemmiksi mitä syvemmälle myyttiseen itään kuljettiin.

FT Miikka Tamminen on perehtynyt tuon ajan lukuisiin teksteihin hirviöistä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Itä-Saksan ja sosialismin lempeä lähettiläs, Nukkumatti, oli ahkera vieras myös Suomen televisiossa.

Tuottaja Sakari Silvola on paneutunut Nukkumatin maailmaan ja nostaa uutuuskirjassaan esiin, kuinka Nukkumatissa esiteltiin Trabant-autoja, uusia asuinalueita ja muita itäisen Saksan saavutuksia aina avaruusvalloituksista kuumailmapalloihin.

Kuumailmapallot tosin poistettiin, koska Itä-Saksan raadollisemmassa todellisuudessa niitä oli käytetty myös länteen loikkaamiseksi.

Jokin Nukkumatissa kuitenkin osui täysin kohdalleen, sillä kilpaileva läntinen versio ei liikuttanut katsojia, ja Nukkumattia tehdään yhdistyneessä Saksassa edelleen.

Sakari Silvola on nyt Kalle Haatasen vieraana.