Suomen ja entisen Neuvostoliiton välinen ystävyys oli karkeaa liturgista puhetta, joka kesti irvokkaan kauan, kertoo valt. tri Jukka Tarkka. Suomen kylmä sota kesti aina vuodesta 1947 peräti vuoteen 1990. Pian sotien jälkeen länsimaissa Suomea pidettiin jo menetettynä maana, mutta esimerkiksi entisten valtionpäämiesten hautajaiset osoittivat Neuvostoliitolle Suomen kansallista tahtoa. Presidentti Urho Kekkonen oli alun perin niin sisä- kuin ulkopoliittisestikin ristiriitainen hahmo, mutta hän kykeni vakiinnuttamaan asemansa tavalla, joka hirvittää parlamentaristisen demokratian näkökulmasta.