Valistusaatteiden leviäminen 1700-luvun Ranskassa johti lopulta Suureen vallankumoukseen.

Juho Koivisto sanoo, että valistusfilofofia syntyi kuitenkin jo 1600-luvulla, mutta silloin se pysyi vielä pienten salaisten piirien harrastuksena.

Porvariston vahvistuminen synnytti vähitellen sanomalehdistön, kahvilat ja keskustelusalongit, joiden kautta uudet aatteet levisivät nopeasti laajalle ja joissa valistusajatuksista tuli julkisia. Näillä uusilla yhteiskunnan areenoilla alettiin pohtia kriittisesti kirkon ja kuninkaan valtaa ja vanhoja oppeja ja dogmeja.

Nykyajalle on tyypillistä että asiantuntijoiden ja tietoa tuottavien instituutioiden tietämystä ja auktoriteettia jatkuvasti kyseenalaistetaan.

Onko kansalaisten valistaminen nykyisessä ”totuuden jälkeisessä ajassa” täysin mahdotonta?

Valistusfilosofiaa tutkinut dosentti Juho Koivisto muistuttaa että eurooppalainen valistusaate syntyi nimenomaan vanhojen auktoriteettien, esimerkiksi kirkon oppien kyseenalaistamisesta.

Koivisto on sitä mieltä, että meidän aikamme virallisen tai tieteellisen tiedon kyseenalaistamisen merkitystä ei pidä liioitella. Yhteiskunnan kehityksestä käydään jatkuvaa kamppailua ja keskustelussa pitää olla mukana.