KC Karemo

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on pitkän linjan tieteentekijä. Hänen tärkeimpiä tutkimuskohteitaan ovat olleet temperamentti ja sosiaaliset taidot. Karemon haastattelussa Keltikangas-Järvinen puhuu sivistyksen tilasta Suomessa sekä kahdesta elämänsä tärkeimmästä kirjasta: John Steinbeckin novellikokoelmasta Taivaan laitumet sekä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Karemo saa Keltikangas-Järvisen kertomaan myös elämästään salaisuuden, josta edes tämän läheisetkään eivät tiedä.

Professori Matti Klinge on maamme arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän täyttää piakkoin 85 vuotta, mutta kirjallinen työskentely jatkuu edelleen päiväkirjojen, tutkimusten ja omaelämäkerran viimeisen osan parissa. KC Karemossa Klinge kertoo viimeaikaisista kiinnostuksen kohteistaan, kuten aatelin merkityksestä Suomen historiassa sekä 800-luvulla eläneestä Suomi-nimisestä heimopäälliköstä. Lisäksi Klinge kertoo, miksi suomalais-ugrilaisten kansojen liitto on hänestä huuhaata ja mitä hän pitää noutopizzasta.

Laulaja-lauluntekijä Lydia Lehtola kuuluu kiinnostavimpiin uusiin suomalaisiin artisteihin. Lehtolan Meitä ei ole kutsuttu -niminen esikoislevy ilmestyi viime vuonna. Karemon haastattelussa Lehtola kertoo menneisyydestään, luomisprosessistaan ja persoonastaan lukemalla vanhoja päiväkirjojaan. Luvassa on teini-ihastuksia, ulkopuolisuutta, haltioitumista, häpeää, naiiviutta ja nuoren laulajan kipuilua.

Laulaja ja elokuvantekijä Anna Eriksson keskustelee Karemon kanssa siitä, mikä kaikki on päin helvettiä tämän ajan taiteessa ja taideinstituutioissa. Kritiikkiä saavat ainakin nykytaiteen museo Kiasma, poliittisen korrektiuden ja cancel-kultuurin kannattajat, feministit ja taiteilijat, jotka eivät uskalla käsitellä taiteessaan pahuutta.

Francis Bacon (1909-1992) käsitteli maalauksissaan paljon ihmisen suhdetta eläimiin, kuolemaa ja väkivaltaa. Baconin teoksista on hänen kuolemansa jälkeen maksettu tähtitieteellisiä summia ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen, esimerkiksi David Lynchin taiteessa. Karemo katsoo Baconin maalauksia ja keskustelee taiteilijan elämästä taidehistorioitsija ja kriitikko Marja-Terttu Kivirinnan kanssa.

Kirjallisella kentällämme on käyty keskustelua Jyrki Nummen taannoisesta kritiikistä, jossa hän rusikoi Olli Löytyn teosta Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle. Nummen mukaan Löytyn kotimaa "hyljeksii kaikkea vierasta ja ulkoa tulevaa ja ylenkatsoo muunkielisiä kirjailijoita." Nummi sai sekä kiitoksia että moitteita kritiikistään. Mitä suomalaisen kirjallisuuden kansainvälisyys sitten tarkoittaa? Ja millaisia esimerkkejä kansainvälisyydestä Nummi nostaa esiin Aleksis Kiven ja Juhani Ahon tuotannosta? Jyrki Nummi perustelee väitteitään Karemolle.

Viggo Wallensköld on yksi arvostetuimpia taidemaalareitamme. Hänet tunnetaan erityisesti raajoista amputoiduista ja androgyynisistä hahmoistaan. Wallensköld on myös kirjailija, mutta kirjalliset työnsä hän on tehnyt toisena persoonana, kuvitteellisena sienitieteilijä Anatolij D. Mbdrinovina. Miksi Wallensköld leikittelee persoonallisuuksilla? Millainen hänen taidekäsityksensä on? Ja ennen kaikkea: miksi juuri sienet?

Karemon vieraana on taidekeräilijä Seppo Fränti, joka kertoo ensi kertaa julkisesti elämäänsä varjostaneesta pelostaan. Fränti pelkäsi nuoruudessaan puhelimen käyttämistä niin paljon, ettei hän pystynyt hoitamaan kunnolla käytännön elämäänsä. Millaista elämä puhelinpelon kanssa oli? Missä roolissa Fränti näkee pelon taiteessa?

Runoilija Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Häntä pidetään yhtenä Suomen tärkeimmistä runoilijoista. Juhlavuoden kunniaksi KC Karemossa tavataan Mannerin ystävä, Marja-Leena Tuurna. Tuurna kertoo, miksi pitää Manneria yhtenä Suomen ensimmäisenä ekorunoilijana ja eläinten oikeuksien puolustajana. Tuurna paljastaa haastattelussa myös Mannerin persoonallisen kahvireseptin.

Kirjailija Christer Kihlman on Suomen tärkein kirjailija, sanoo Antti Hurskainen. Kihlman kuoli muutama viikko sitten 90-vuotiaana. Viimeisimmän romaaninsa, Gerdt Bladhin tuhon, Kihlman julkaisi vuonna 1987 - sen jälkeen hän vaikeni. Kirjailija Antti Hurskainen syntyi vuotta ennen kuin hänen esikuvansa vaikeni. Nykyään Hurskainen pitää Kihlmania tärkeimpänä esikuvanaan. Miksi? Entä mikä merkitys katkeruudella on kirjailijalle?