Keskiajan läntisessä Euroopassa hirviöt olivat olennainen osa maailmankuvaa, ja niistä kirjoittivat niin suuret kuin pienetkin ajattelijat. Hirviöt nähtiin maallisesti, ne olivat siis osa sen aikaista biologiaa ja maantiedettä.

Usein hirviöissä yhdistyi ihmisten ja erilaisten eläinten piirteitä. Oli päättömiä ihmisiä, nelijalkaisia, koirankuonolaisia, mutta he olivat osa Jumalan luontoa ja siksi olikin huolta niiden käännyttämisestä kristinuskoon.

Euroopan näkökulmasta hirviöt muuttuivat aina sitä kummallisemmiksi mitä syvemmälle myyttiseen itään kuljettiin.

FT Miikka Tamminen on perehtynyt tuon ajan lukuisiin teksteihin hirviöistä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.