Tieteelliset erikoiskirjastot elävät ja uudistuvat oppialojensa kanssa. Miten muutokset tieteen tekemisessä heijastuvat kirjastojen toimintaan? Millainen on tutkijan ja kirjastoammattilaisen suhde? 191-vuotiaan SKS:n kirjaston juhlaseminaarissa marraskuussa 2022 keskusteltiin tieteellisten erikoiskirjastojen merkityksestä tutkijoille. Vesa Kyllösen kanssa aiheesta keskustelevat Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes sekä Päivystävä folkloristi -kollektiivin jäsen Tuukka Karlsson.

Mistä Lappi alkaa? Onko Lapin ihminen lappilainen vai lappalainen – vai molempia ja monta? Millaiset tekijät avaavat ja rajaavat Lapissa elävän ihmisen identiteettiä? Kauden päätösjaksossa keskustelemme politiikkatieteilijä Tapio Nykäsen kanssa muun muassa rajamaasta, poliittisista kamppailuista sekä vesistöjen merkityksistä lappilaisille.

Muistitiedolla on keskeinen asema niin historiatieteissä kuin kulttuurien tutkimuksessakin. Mikä on muistitiedon suhde suulliseen historiaan? Miten sukupuolentutkimus on vaikuttanut kerättävään muistitietotutkimukseen? Millainen on muisti-ideologia? Muistitietotutkimuksen uusia suuntauksia ja muistamisen problematiikkaa avaavat jaksossa Muistitietotutkimuksen paikka -kirjan toimittajat Ulla Savolainen ja Riikka Taavetti.

Keitä ovat inkerikot, setot ja vatjalaiset? Itämerensuomalaisen kielialueen kaakkoiskulmilla on kulttuurivyöhyke, jonka moninaisuuteen paneudumme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat akatemiatutkija Kati Kallio ja professori Riho Grünthal.

Kriitikot ja kirjallisuudentutkijat ovat pitäneet Volter Kilven teosta Alastalon salissa (1933) yhtenä keskeisimmistä suomalaisista romaaneista. Teos ei ole kuitenkaan koskaan ollut laajan kiinnostuksen kohteena, sillä suuren yleisön keskuudessa se on koettu vaikealukuiseksi. Silti – tai juuri siksi – Alastalon salia verhoaa myyttisyys. 

Jaksossa keskustelemme Kilvestä kirjailijana sekä hänen tavastaan käyttää kieltä. Vieraina ovat Volter Kilven elämäkerran laatinut Laura Kokko ja Alastalon salissa -romaanin saksaksi kääntänyt Stefan Moster.

Suomalaista ruokakulttuuria on alettu rakentaa 1800-luvulla kansallisuusaatteen innoittamana. Millaista on ollut nationalistinen ruokaperinne? Millaisia merkityksiä on riisipiirakalla? Miten lypsykone muutti maailmaa? Jakson vieraina ovat folkloristiikan post doc -tutkija Heidi Henriikka Mäkelä ja dosentti Taija Kaarlenkaski.

Ahdistusta, umpimielisyyttä, räjähtävää ekstaasia: pohjoinen on ilmansuunta ja mielentila. Suomalaisessa kirjallisuudessa esiintyy kosolti kertomuksia, joissa luodataan pohjoista ja sen tunnekulttuuria. Oudoista pohjoisista tunteista keskustelemme tässä jaksossa Arktinen hysteria -tutkimushankkeen tutkijoiden Elise Nykäsen ja Sarianna Kankkusen kanssa.

Mielenterveys, mitä se onkaan? Miten mielenterveyden käsitteitä ja mielenterveyttä ylipäätään on käsitelty kirjallisuudessa? Voiko kirjallisuudesta saada apua mielenterveyden ongelmiin? Näistä kysymyksistä kanssamme on keskustelemassa Tampereen yliopiston postdoc-tutkija Anna Ovaska.

Kai Donner tallensi selkuppien ja kamassien elämää Siperian ankarissa oloissa 1900-luvun alussa. Mitä Donnerin fonogrammiäänitteet kertovat Siperian suomensukuisista kansoista? Jarkko Niemi, Tuomas Rounakari ja Risto Blomster keskustelevat Donnerin kenttämatkoista sekä tutkijan ja taiteilijan vastuusta kadonneen tai katoamaisillaan olevan lauluperinteen äärellä. Jakson aluksi kuullaan katkelma Kai Donnerin äänityksestä (SKSÄ a532a_10).

Millaista on nyky-Suomessa tunnettu itkuvirsiperinne, jonka juuret ovat muun muassa Karjalassa ja Inkerissä? Miksi itkuvirsiä itketään? Kuka voikaan itkeä? Viliina Silvonen ja Emmi Kuittinen keskustelevat itkuvirsiperinteestä ja siitä, miten itkuvirret näyttäytyvät meille tänä päivänä. Mikä itkuvirsissä on kiehtovaa, miten itkuvirsiperinnettä pidetään yllä arvokkaasti?