Teitittely alkaa olla Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Syitä kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaisevan puhuttelumuodon vähenemiseen on monia, kuten kielen luonnollinen muuttuminen, tasavertaisuus-ajattelu mutta myös teitittelyn vaikeus. Suomalainen on mestari keksimään kiertoilmauksia vieraampia ihmisiä puhuteltaessa.

Äänessä ovat Saako sinutella vai täytyykö teititellä artikkelikokoelman toinen tekijä, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta, lehtori Sirpa Kajarinne Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta sekä virkakieliasiantuntija Ulla Tiililä Kotukselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kuin suurin piirtein kaikki esimerkiksi ravintoloissa vierailleet ihmiset olivat passiivisia tupakoitsijoita. Vuonna 2000 tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa ja yleisissä tiloissa. Ravintolan sisätiloissa tupakointi loppui kokonaan 2007.

Äänessä ovat työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistolta, työympäristöasiantuntija Seija Virta ja sopimusasiantuntija Markku Björn, molemmat Palvelualojen ammattiliitto PAMista, sekä keuhkosairauksiin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Jere Reijula. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Nykyään jos henkilön nimen eteen liitetään titteli talonmies, sillä viitataan enemmänkin muilla kuin alan ansioilla nimeä saavuttaneeseen henkilöön. Mutta vaikka ammatti on harvinaistunut, toki Pikkaraisen, Nyrösen tai Sepi Kumpulaisen lisäksi, Suomessa vielä toimii ihan perinteisiäkin talonmiehiä.

Vieraina kaksikymmentäviisi vuotta talonmiehenä toiminut Kalevi Korhonen sekä yksi "Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet" -kirjan kirjoittajista Esko Nurmi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Nykyään kaikilla tuntuu olevan kiire. Etenkin työelämässä tuntuvat vaatimukset kasvaneen, mutta sama ilmiö liittyy myös vapaa-aikaamme: erilaisia harrastuksia ja aktiviteettejä on kertynyt tämän päivän ihmisille sen verran, etteivät tunnit vuorokaudessa tahdo riittää.

Moni kaipaa kiireettömiä aikoja, jolloin oli luppoaikaa tavata ystäviä, käydä eväsretkillä tai laiskotella muuten vain. Vieraana ovat suomalaisten ajankäyttöä selvittänyt Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sekä psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Jonnet ei muista, mutta vain muutama vuosikymmen siiten urheilijan piti tehdä valinta, urheileeko hän seurassa, joka kuuluu porvarilliseen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL:iin vai työläisurheiluseurojen keskusjärjestö TUL:iin. Tilanne alkoi muuttua vasta vuonna 1993 urheilun järjestörakenteen uudistuksessa.

Vanhaa SVUL-TUL kahtiajakoa muistelevat Kansainvälinen olympiakomitean urheiluvaikuttaja-palkinnon saanut, entinen TUL:in aktiivi Birgitta Kervinen sekä SVUL:n yhteysjohtajanakin toiminut, liikuntaneuvos Kerstin Ehnholm. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Huumorilehtien parhaimmistoa Pahkasikaa julkaistiin vuosina 1975–2000 yhteensä 77 numeroa. Lehden huumori vaihteli älykkäästä hölmöön, ironisesta parodiasta sarkastiseen satiiriin, pitkistä tekstiartikkeleista sarjakuviin, avantgardistisista kollaaseista irtovitseihin. Rönsyilevästä materiaalista kasvoi vähitellen omanlaisensa kokonaistaideteos.

Viiston huumorilehden laadusta kertoo sekin, että lehden tekijöistä moni on ponnistanut sieltä menestyvälle uralle, kuten sarjakuvanmiehet Juba Tuomola ja Pertti Jarla tai sanataitelijat Simo Frangén ja Pasi Heikura. Äänessä yksi aviisin perustajista, Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi sekä lehteen sketsejä kirjoittanut Pasi Heikura. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet.

Taiteilijat eivät ole enää aikoihin olleet boheemeja juoppoja, jotka seilasivat mielisairaalasta kapakkaan ja takaisin, ja jossakin siinä matkalla koetun maailmantuskan ajamina tuottivat taideteoksia. Missä vaiheessa taiteilijuudesta tuli porvarillinen päivätyö? Äänessä Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja kirjailija Karo Hämäläinen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

1980-luvulla suomalaiset hurahtivat vesisänkyihin. Vesisänky oli merkittävä parannus vanhoihin vaahtomuovipatjoihin, se oli lämmin ja muotoutui hyvin, eivätkä paikatkaan puutuneet. Kalliimpi hintakaan ei ollut esteenä, elettiinhän tuolloin talouden nousukautta.

Vesisänkyjen kysyntää ja suosiota nakersi kaksi perättäistä asiaa: 1990-luvun lama ja samoihin aikoihin parantunut patjateknologia. Mittalaitteiden ja testereiden avulla muistakin materiaaleista, kuin vain vesipatjoista, opittiin tekemään tukevia ja muotoutuvia patjoja. Äänessä Piscina Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lindborg, Helsingin yliopiston yleisen historian dosentti Erkki Teräväinen sekä uniterapeutti Susan Pihl. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Nopea tempo, yksinkertaiset biisit, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Aggressiivinen esitystapa korosti kantaaottavaa ja poliittista sanomaa. Yhdysvalloissa punk-kulttuuri pyöri musiikin ympärillä, kun taas Englannissa siihen liittyi anarkistinen asenne, joka johtui lamasta ja nuorisotyöttömyydestä. Suomessa punk oli elinvoimaisimmillaan 1980-luvun taitteessa.

Äänessä Problemsissa ja Pelle Miljoonan yhtyeissä vaikuttava Tumppi Varonen. Mihin jäi punk? muistitiedonkeruuhankeesta ja sen tuloksista kertoo Juho Hänninen. Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelystä kertoo näyttelyn kuraattori, Suuren kurpitsan Pauli Kallio. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Postikorttien lähettäminen on vähentynyt viime vuosina kymmeniä prosentteja. Nykyään löytyy lukuisia eri tapoja ilahduttaa tuttuja ja muistaa merkkipäivän viettäjiä. Mutta kyllä korttejakin lähetetään, esimerkiksi Jouluna ihmiset haluavat yhä muistaa perinteisellä kortilla. Uutta ajattelua edustaa myös postcrossing-harrastus, jossa tuntemattomat ihmiset lähettävät toisilleen postikortteja.

”Jos eteläeurooppalainen haluaa huomioida läheisiään, siihen ei korttia tarvita. Sen sijaan estyneimmille anglosakseille kortti on oiva tapa ilmaista tunteitaan”: Näin tarinoi pitkän linjan korttikauppias, Paletin Markku Laakso. Äänessä ovat myös Postin kuluttajapalveluista vastaava Johanna Rouhe sekä Marko Kulmala ja Kati Laasonen Suomen postcrossingyhdistyksestä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.