Kinkereiltä koodiin

Sokrates ei kirjoittanut riviäkään eikä perustanut koulua, mutta hänen menetelmänsä – kysyminen, kunnes vastaus hajoaa – on koulutuspuheen viljellyin käsite. Jakso avaa sokraattista metodia, umpikujaan päättyvää dialogia (kreikaksi aporia), luokkahuoneen IRE-kaavaa (initiation–response–evaluation) ja opettajan odotusaikaa. Mukana ovat sofistit ammattiopettajina, Platonin varhaiset dialogit sekä keskiaikainen väittely – disputatio – Pierre Abélardin Sic et non -kokoelmasta Turun akatemian väittelypäiviin.

Esimerkit kulkevat Ateenan oikeussalista vuodelta 399 eaa. (Platon, Apologia ja Menon 82b–85b: orjapoika ja neliö) 1900-luvun luokkahuoneisiin: Romiett Stevens laski Columbian yliopistossa noin 400 opettajakysymystä päivässä (1912), Graesser ja Person osoittivat kahdenkeskisen tukiopetuksen kysymystiheyden noin 240-kertaiseksi (American Educational Research Journal, 1994), ja Mary Budd Rowen mittauksissa opettajan odotusajan venyttäminen kolmeen sekuntiin muutti vastausten laatua ratkaisevasti. Lopussa: kolme käytäntöä työhön ja perehdytykseen – muun muassa Abélardin ristiriitainen aineisto oppimateriaalina ja päivittäinen kysymys, johon ei tiedä vastausta.

Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta.

Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius.

Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

Miten oppiminen ja opettaminen syntyivät ihmiselle? Jakso käsittelee opettamisen evoluutiota, luonnollista pedagogiikkaa ja suullisen perinteen muistitekniikoita – muun muassa katsekontaktia ja vauvapuhetta oppimissignaaleina, Michael Tomasellon räikkämekanismia (kansainvälisesti cumulative culture) sekä kalevalamittaa muistin tukirakenteena.

Esimerkit ulottuvat surikaattien opettamisesta poikasilleen (Thornton & McAuliffe, Science 2006) tandemkulkeviin muurahaisiin (Franks & Richardson, Nature 2006), Kalaharin savanneilta Vienan Karjalan runonlaulaja Arhippa Perttusen nuotiolle. Mukana György Gergely ja Gergely Csibra (luonnollinen pedagogiikka), Tim Caro ja Marc Hauser (opettamisen kolme kriteeriä eläinkunnassa) sekä Milman Parry ja Albert Lord (suullinen kaavakieli). Lopussa: mitä tämä tarkoittaa työssä oppimiselle ja perehdytykselle 2020-luvulla.

Kinkereiltä koodiin – 12-osainen sarja oppimisen historiasta.

Käsikirjoitus ja juonto: Torsti Helenius. Jaksosivu, lähteet ja lisämateriaalit: koputus.fi

Miksi ihminen on ainoa laji, joka opettaa tahallaan? Ja miksi jokainen sukupolvi on ollut varma siitä, että seuraava ei enää osaa mitään?

Kinkereiltä koodiin on kahdentoista jakson sarja oppimisen ja opettamisen historiasta - nuotiolta ja runonlaulajilta Sokrateen kautta kansakouluun, opetuskoneisiin ja tekoälyyn. Kuivaa huumoria ja yllättäviä yksityiskohtia.

Jaksot ovat noin puolen tunnin mittaisia, ja jokainen päättyy kinkerikysymykseen.

Juontaa Torsti Helenius.

Ensimmäinen jakso ilmestyy pian, laita sarja seurantaan.