Tässä Sleekcastin ehkä päräyttävimmässä jaksossa Sleekin überkehittäjät Juha Wiberg & Tuomo Kivinen pohtivat AI:n hyötyjä ohjelmistokehityksessä. 

Tässä lista keskeisistä asioista, joista juteltiin:

• AI:n rooli työarjessa: Molemmat käyttävät tekoälyä päivittäin ohjelmoinnin tukena. Juha kokee, että AI on muuttanut ohjelmointityötä perustavanlaatuisesti. Tuomo käyttää AI:ta koodinkirjoituksen apuna, mutta näkee sen yhtenä työkaluna muiden joukossa.
• Tekoäly ei tee kaikkea ihmisen puolesta: AI tekee virheitä ja välillä ”hallusinoi” vastauksia. Tarvitsee edelleen ihmisen valvontaa ja ohjausta.
• Ajattelutavan muutos: AI:ta pitäisi käyttää enemmän opettajana tai sparraajana, ei pelkkänä “Google-korvikkeena”. Parhaat tulokset saa, kun syöttää AI:lle kontekstia ja keskustelee sen kanssa iteratiivisesti.
• Käytetyt työkalut: VS Code + Cursor, GitHub Copilot, ChatGPT. Myös Office-työkaluissa (kuten Word) AI alkaa näkyä. Tekoälyllä tehdyt koodikatselmoinnit (esim. GitHub AI review).
• Haasteet: Kontekstin unohtaminen pitkissä prosesseissa. Rajoitettu määrä syötettävää materiaalia. AI ei osaa aina perustella päätöksiään.
• Hinnoittelun ja saavutettavuuden ongelmat: Nopeammat ja paremmat mallit voivat jäädä maksukykyisten firmojen etuoikeudeksi. Tulevaisuudessa AI:n käyttö voi olla erottava kilpailutekijä projekteissa.
• Energiankulutus ja ympäristö: AI tarvitsee paljon laskentatehoa → iso energiankulutus. AI:n käyttö ei ole “vihreää koodia”, jos sitä käytetään tehottomasti. Ehdotettiin energiatehokkuuden huomiointia AI:n käytössä ja algoritmivalinnoissa.
• AI:n rooli tulevaisuuden projekteissa: Greenfield-projekteissa AI voisi auttaa alusta asti arkkitehtuurissa ja koodin generoinnissa. Koodarista tulee enemmän valvoja ja määrittelijä – AI tuottaa itse koodin.
• Tietoturva ja eettiset kysymykset: Luottamus enterprise-tiloihin ja siihen, ettei koodia käytetä koulutukseen. Huoli mahdollisista tietovuodoista, etenkin kun AI toimii mustana laatikkona. EU:n AI-sääntely (mm. AI Act) herätti keskustelua eettisestä vastuusta.
• AI strategiana organisaatioissa: Jotkut asiakkaat ovat perustaneet omia AI-tiimejä. Tarvetta kouluttaa ja kannustaa laajempaan AI:n hyödyntämiseen koko organisaatiossa. AI:n osaaminen nähdään tulevaisuuden elinehtona.
• Yhteiskunnallinen pohdinta: AI tulee kaikkialle – ei enää erillinen valinta vaan osa jokaista prosessia. Potentiaali esim. lukujärjestyksissä, työvuorolistoissa, terapiassa, ilmastoskenaarioissa. Kestävän käytön kannustaminen (esim. AI-käyttökiintiö, maksullisuus, verotus).
• Tulevaisuus ja kehityksen nopeus: AI kehittyy eksponentiaalisesti. Monet mahdollisuudet vielä hyödyntämättä – tarvitaan mielikuvitusta ja rohkeutta. AI muuttaa työn luonnetta, kommunikointia ja roolijakoa nopeasti.

Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka