Kuvataiteilija Anni Rapinoja on syntyperäinen hailuotolainen. Hän on viettänyt siellä miltei koko elämänsä. Hailuodossa on kaikki, mitä hän tarvitsee taiteelliseen työskentelyynsä: niin materiaalit, työtilat kuin työtoveritkin, jotka usein ovat eläimiä. Rapinojan taide juontaa juurensa siihen mielikuvituksen maailmaan, jossa hän lapsena eli kotitalon kuistin välittömässä läheisyydessä. Toimittajana on Jonni Roos.

Susanna Kuparinen on toimittaja ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan erityisesti dokumenttiteatterin keinoin tehdyistä Valtuusto- ja Eduskunta -näytelmistään. Yksi Kuparisen esikuvista on ollut oma isoäiti, jonka periaatteena oli olla utelias ja ottaa asioista selvää. Tätä periaatetta Kuparinen on pyrkinyt noudattamaan niin omassa työssään kuin esimerkiksi lasten kasvatuksessa. Toimittajana on Jonni Roos.

Markus Kajo sanoo kirjoittamisen olevan kuin sveitsiläinen linkkuveitsi, joka taipuu hyvin moneen. Se on riemun aihe, ahdistuksen purkukeino sekä tapa saada elantoa. Vuonna 1998 tv-ruutuun ilmestyi lakonisesti puhuva Kettunen, jota pohti monenlaisia asioita katsojien riemuksi. Tunnetuksi tv-esiintyjäksi Markus Kajo sanoo tulleensa hyvin suositun tv-ohjelman Naurun paikan myötä, missä hän kivikasvoisena kertoili hullunkurisia juttujaan. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

Isästä tuli Klaus Welpin elämän tärkein miespuolinen ihminen. Isän työn kautta Klaus sai jo pienenä poikana tuntumaa siihen, millaista elämä oli kaukana Suomesta. 24-vuotiaan itsevarmuudella Welp alkoi pyörittää taiteilijakapakkaa Meksikossa. Se ei kuitenkaan lopulta ollut sitä, mitä hän halusi elämällään tehdä.

Klaus Welp on helsinkiläinen kuvajournalisti, kuvittaja, valokuvaaja, musiikkivideoiden ja dokumenttielokuvien ohjaaja ja aktivisti. Hän on myös suunnitellut yli 100 postimerkkiä.

Toimittajana on Jonni Roos.

Arja Elovirta on johtanut Keravalla sijaitsevaa Taide- ja museokeskus Sinkkaa 15 vuoden ajan. Siinä sivussa pieksämäkeläisestä taidehistorioitsijasta on tullut uuden kotikaupunkinsa moninkertaisesti palkitsema, arvostettu keravalainen. Työssään hän on löytänyt tapoja värvätä museon toimintaan mukaan niin kaupungin eri toimialat kuin kaupungissa toimivat harrastuspiirit ja yhteisöt. Uutta voi syntyä, kun eri yhteisöt kohtaavat, ja kun erilaisista taustoista tulevat löytävät toisensa. Toimittajana on Jonni Roos.

Ekologisen elämän edelläkävijä Leo Stranius on elänyt kurinalaista ekoelämää vuosia. Viimeisen fossiililentokoneella tehdyn hupilennon hän teki vuonna 2007 Japaniin. Hän pyöräilee ympäri vuoden, ostaa vaatteita käytettyinä, huonekalut kierrätettynä ja hoitaa suihkussa käymisen tarvittaessa 30 sekunnissa.

– Jos oikein intoudun nautiskelemaan, saatan olla suihkussa yli minuutin, sanoo Stranius, joka ei käytä shampoota eikä deodoranttia, mutta toki saippuaa ja hammastahnaa. Toimittajana on Rita Trötschkes.

Mikko Ijäksen elämä on ollut täynnä odottamattomia käänteitä. Varhaiset lapsuusvuodet hän vietti Nigeriassa. Nuoruus Jyväskylässä, jossa Mikko sai oman taiteilijan työhuoneen vain 14-vuotiaana. Jyväskylässä hän tutustui myös puolisoonsa muusikko Maija Kaunismaahan. Mikko oli ensimmäisiä kuvataiteilijoita Suomessa, jotka jo varhain alkoivat käyttää digitaalisia välineitä kuten kosketusnäyttöpuhelimia ja tabletteja maalausten tekemiseen. Myöhemmin Mikosta tulee zen-buddhismin harjoittaja ja nykyisin hän pitää yhdessä Maijan kanssa yllä Zen Peacemakers -järjestön Suomen toimintaa. Toimittajana on Jonni Roos.

Jutta Zilliacuksesta tuli ruotsin kieltä puhuva suomalainen, joka syntyi emigranttivanhempien tyttärenä Helsingissä, Viron kansalaisena. Suomen poliittisen elämän arvostettu veteraani on ollut kuin kala vedessä monella alalla. Hän on ollut mm. konserttipianisti, mannekiini, näyttelijä, radio- ja tv-toimittaja, laulaja, kirjailija, kolumnisti sekä kansanedustaja. Pienestä pitäen saatu esiintymiskokemus, hyvä kotikasvatus, monipuolinen kielitaito sekä uteliaisuus ja rohkeus ovat vieneet Jutta Zilliacuksen moniin kiinnostaviin tehtäviin. Toimittajana on Rita Trötschkes.

Kun enkelit lähestyivät tiedemaailmassa toimivaa Anne-Mari Ventelää, löi hän ensin luukut kiinni. Näkymätön, henkinen maailma alkoi avautua Anne-Mari Ventelälle askel askeleelta 2010-luvulla, kun hän toimi vielä kansainvälisesti merkityksellisen vesiensuojelutyön parissa. ”Parhaiten koen näkymätöntä maailmaa, kun suljen silmäni”, sanoo tänä päivänä energia- ja enkelioppaana toimiva Anne-Mari "Amma" Ventelä. Toimittajana on Rita Trötschkes.

Ekologian professorina Janne Kotiaho on muun muassa päässyt vaikuttamaan eri maiden ympäristöpolitiikkaan, ja Suomessa hänet on hiljattain nimitetty nelivuotiskaudelle Suomen luontopaneelin puheenjohtajaksi. Työssään hän on pohtinut sitä, miten elämä maapallolla saataisiin kestäviin uomiin. Kotiahon mukaan planetaarisesta hyvinvoinnista voitaisiin puhua silloin, kun maailman ekosysteemien toiminta säilyy pitkällä tähtäimellä siinä määrin ennallaan, että kaikki eläinlajit – ihminen mukaanlukien – voivat toimia luontaisessa elinympäristössään ja toteuttaa niille lajityypillisiä ominaisuuksia. Toimittajana on Jonni Roos.