Tässä Lämmöllä-Podcastin jaksossa sukelletaan maalämmön maailmaan käyttäjän näkökulmasta. Vieraana on tekniikan tohtori, sarjayrittäjä ja Tekniikan Akateemiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Timperi, jonka kodissa maalämpö on ollut käytössä jo 1990-luvun lopulta lähtien.

Jaksossa puhutaan siitä, millaista maalämmön arki on pitkällä aikavälillä, mitä vanhan maalämpöpumpun vaihtamisessa kannattaa huomioida ja miksi Timperi kilpailutti uuden järjestelmän hankinnan poikkeuksellisen perusteellisesti. Keskustelussa nousevat esiin myös luotettavan toimittajan merkitys, automatiikan kehitys, investoinnin kannattavuus sekä maalämmön tulevaisuus.

Kuuntele jakso ja nappaa talteen kokeneen käyttäjän käytännön vinkit maalämpöä harkitseville.

Lue myös aiheesta tehty artikkeli:
https://lammolla.fi/pitka-kokemus-ohjasi-valintaa-kun-arto-timperi-vaihtoi-vanhan-maalampopumppunsa-uuteen/

Kuntien energiatehokkuustyö ei jää pelkästään strategioihin ja sopimuksiin. Se näkyy myös tavallisten omakotitaloasujien arjessa. Tässä Lämmöllä-reportaasissa vieraillaan Kuntatalolla järjestetyssä kuntaverkostojen yhteistilaisuudessa, jossa Motiva asiantuntija Anna Sahiluoma avaa ajankohtaisia energiateemoja, kuntien roolia sekä viestinnän merkitystä.

Miten uusi julkisen alan energiatehokkuussopimus etenee, miksi vapaaehtoinen sopimustoiminta on Suomessa toimiva malli ja ennen kaikkea: mitä tämä kaikki tarkoittaa tavalliselle pientaloasujalle?

👉 Lue aiheesta lisää myös artikkelista:
https://lammolla.fi/kunnan-energiateot-nakyvat-myos-kotona-motivan-anna-sahiluoma-muistuttaa-viestinnan-merkityksesta/

Tässä Lämmöllä-Reportaasissa haastateltavana on Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola, jonka kanssa jutellaan Helsingin Messukeskuksessa järjestetyn Sisäilmastoseminaarin yhteydessä hyvästä sisäilmasta, ilmanvaihdosta ja siitä, mitä tavallisen pientaloasukkaan olisi syytä omassa kodissaan huomioida.

Keskustelussa nousevat esiin muun muassa sisäilmastoseminaarin tämän vuoden pääteemat, mittaamisen ja kokonaisarvioinnin merkitys, talotekniikan kehitys sekä se, miksi hyvä sisäilma alkaa usein ihan perusasioista: siitä, mistä ilma tulee sisään, mistä se poistuu ja miten järjestelmää huolletaan.

Kuuntele reportaasi ja lue myös aiheesta tehty artikkeli:
https://lammolla.fi/sisailmastoseminaarin-viesti-pientaloasukkaalle-hyva-sisailma-ei-synny-sattumalta/

Lieksassa Porokylän leipomolla on otettu käyttöön uudenlainen poltinratkaisu, jossa yhdistyvät biokaasu ja öljy – käytännöllisesti, tehokkaasti ja ennen kaikkea tuotannon ehdoilla.

Tässä reportaasissa kunnossapitopäällikkö Antti Kananen ja linjamestari Johan Marjanen kertovat, miten uusi järjestelmä on toiminut arjessa, mitä hyötyä paikallisesta biokaasusta on ja miksi joustavuus on leipomossa kaiken keskiössä.

Kuulemme myös, miten energiamuodon vaihtaminen onnistuu lennosta ilman katkoksia tuotantoon – ja miksi tällaiset hybridiratkaisut voivat olla avain tulevaisuuden teolliseen lämmöntuotantoon.

👉 Lue myös aiheesta tehty artikkeli:
https://lammolla.fi/leipa-ei-odota-siksi-porokylan-leipomo-valitsi-polttimen-joka-joustaa-tilanteen-mukaan/

Kuuntele reportaasi ja kurkista, miten energia toimii silloin kun leipä ei voi jäädä odottamaan – lämmöllä!

Maaliskuun Lämmöllä-Podcastissa sukelletaan ajankohtaiseen ja koko alaa ravistelevaan aiheeseen – lämpöpumppujen kylmäaineisiin ja EU:n F-kaasuasetukseen. Suomen kylmäliikkeiden liiton Mika Kapanen avaa selkokielellä, mistä muutoksessa on kyse ja miksi se koskettaa käytännössä kaikkia lämpöpumppujen kanssa tekemisissä olevia – niin kuluttajia, asentajia kuin valmistajiakin.

Jaksossa käydään läpi kylmäaineiden kehitystä aina 1800-luvulta tähän päivään, sekä sitä, miksi nyt ollaan siirtymässä kohti luonnollisia kylmäaineita, kuten propaania (R290). Samalla puretaan yleisimpiä kysymyksiä: pitääkö vanhoista laitteista luopua, kannattaako uusi lämpöpumppu hankkia jo nyt ja mitä muutos tarkoittaa käytännössä omakotiasujan arjessa.

Keskustelussa nousee vahvasti esiin myös osaamisen merkitys. Kylmäaineiden käsittely vaatii jatkossa entistä selkeämmin pätevyyksiä, ja samalla alan koulutus on ottanut ison harppauksen eteenpäin – esimerkiksi LUT-yliopiston uusi professuuri tuo alalle kaivattua osaamista ja kehitystä.

Jakso tarjoaa tiiviin mutta kattavan kokonaiskuvan siitä, missä lämpöpumppuala menee juuri nyt – ja miksi tulevaisuuteen suhtaudutaan alalla varsin luottavaisesti.

👉 Lue myös aiheesta Lämmöllä-lehdessä:
https://lammolla.fi/lampopumppujen-uusi-aika/

Vantaan Heurekassa järjestetty Lämpöpumppuseminaari kokosi yhteen alan asiantuntijat, yritykset ja tutkijat keskustelemaan lämpöpumppujen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Lämmöllä-Reportaasissa Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo seminaarin keskeisistä teemoista ja alan ajankohtaisista asioista.

Haastattelussa puhutaan muun muassa:

• lämpöpumppualan suhdannenäkymistä ja kasvun merkeistä

• tulevasta kylmäainemuutoksesta ja sen vaikutuksista laitteisiin ja markkinaan

• koulutuksen ja pätevyyksien merkityksestä alan laadun ja maineen parantamisessa

• sekä siitä, miten lämpöpumppujen vaihtomarkkina kasvaa, kun ensimmäisen buumin aikana asennetut pumput alkavat tulla käyttöikänsä päähän.

Lisäksi keskustellaan lämpöpumppujen roolista hukkalämmön hyödyntämisessä, esimerkiksi datakeskuksissa ja taloyhtiöiden poistoilmassa, sekä siitä, miksi ala tarvitsee lisää koulutettua työvoimaa.

Yksi viesti seminaarista jäi selväksi: lämmitys sähköistyy – ja samalla se lämpöpumppuistuu. Tulevaisuuden suunta näyttää vahvasti ylöspäin.

LUT-yliopistossa on käynnistynyt uusi lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuuri, jonka tavoitteena on vahvistaa alan tutkimusta, koulutusta ja osaamista Suomessa. Lämmöllä-Reportaasissa LUT-yliopiston apulaisprofessori Antti Uusitalo kertoo, mitä uusi professuuri tarkoittaa käytännössä – ja miksi ala tarvitsee kipeästi uusia osaajia.

Haastattelussa puhutaan muun muassa:

• millaista lämpöpumppuihin liittyvää opetusta ja tutkimusta LUTissa tehdään

• millaisia uusia kurssi- ja sivuainekokonaisuuksia opiskelijoille suunnitellaan

• miten laboratorio- ja tutkimusinfrastruktuuri tukee alan kehitystä

• sekä siitä, miksi lämpöpumppuala kasvaa nopeasti ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia nuorille osaajille.

Samalla keskustellaan myös tulevaisuuden kehityssuunnista: kylmäaineiden muutoksista, älykkäästä ohjauksesta sekä korkean lämpötilan lämpöpumpuista, joilla voi olla merkittävä rooli esimerkiksi teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa.

Yksi asia on selvä: jos Suomi aikoo pysyä lämpöpumpputeknologian kehityksen kärjessä, osaajia tarvitaan lisää – niin suunnitteluun, tuotekehitykseen kuin tutkimukseenkin.

Marraskuussa yhdessä pientalossa tehtiin ratkaisu, joka herättää tällä hetkellä paljon keskustelua: lähes 50 vuotta palvellut öljykattila vaihdettiin uuteen Jäspin öljykattilaan. Lämmöllä-Reportaasissa Mirja Lämsä kertoo, miksi öljylämmityksestä ei haluttu luopua, vaikka tarjolla olisi ollut 4 000 euron tuki järjestelmän poistamiseen.

Haastattelussa käydään läpi päätöksen taustoja ja vertaillaan eri vaihtoehtoja:

• mitä ilmavesilämpöpumppu olisi maksanut verrattuna uuden kattilan hankintaan

• miksi luotettavuus ja toimintavarmuus painoivat vaakakupissa paljon

• miten moderni öljykattila eroaa vanhasta hyötysuhteen ja käytettävyyden osalta

• sekä millaisia mahdollisuuksia uusiutuva lämmitysöljy ja hybridijärjestelmät voivat tuoda tulevaisuudessa.

Samalla reportaasi muistuttaa yhdestä käytännön asiasta: monessa talossa toimivan järjestelmän päivittäminen uuteen voi olla järkevä ja kustannustehokas ratkaisu, etenkin jos vaihtoehtona on moninkertaisesti kalliimpi remontti.

Lämmöllä-lehti vieraili Espoossa kohteessa, jossa 40 vuotta palvellut öljykattila vaihtui uuteen Termaxin kattilaan. Asennuksesta vastasi LVI-Palvelu Hammar Oy:n yrittäjä Oiva Hammar, jonka kanssa jutellaan samalla laajemmin öljylämmityksen nykytilanteesta.

Miksi tässä kohteessa päädyttiin uuden öljykattilan asentamiseen, vaikka vaihtoehtoina olivat myös ilmavesilämpöpumppu ja maalämpö? Ja miksi vastaavia ratkaisuja on viime aikoina nähty yllättävän paljon?

Reportaasissa puhutaan muun muassa:

• eri lämmitysjärjestelmien hintaeroista ja takaisinmaksuajoista

• milloin vanhan öljykattilan päivittäminen uuteen voi olla järkevin ratkaisu

• uusiutuvasta lämmitysöljystä ja sen mahdollisuuksista vähentää päästöjä

• hybridilämmityksestä, jossa öljy toimii yhdessä lämpöpumppujen kanssa

• sekä huoltovarmuudesta, joka nousee monelle tärkeäksi erityisesti sähkömarkkinoiden heilahteluissa.

Yksi asia tulee haastattelussa selväksi: monessa 60–70-luvun patteritalossa vanhan kattilan vaihtaminen uuteen voi olla yllättävän järkevä ja kustannustehokas ratkaisu, etenkin jos lämmitysöljyä kuluu maltillisesti ja järjestelmää voidaan käyttää myös uusiutuvalla polttoaineella.

Tammikuun pakkaset, korkea pörssisähkö ja epäonnistuneet mitoitukset ovat nostaneet monella jälleen saman kysymyksen: onko öljylämmitys sittenkin varteenotettava vaihtoehto – ainakin osana kokonaisuutta?

Tässä Lämmöllä-Reportaasissa haastateltavana on Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula, jonka kanssa puhutaan suoraan öljylämmityksen nykytilanteesta ja siitä, miksi uusia öljykattiloita asennettiin viime vuonna yllättävän paljon – vaikka samaan aikaan oli tarjolla 4 000 euron tuki, jos luovuit öljylämmityksestä kokonaan.

Jaksossa käydään läpi muun muassa:

• miksi patteritaloissa korkeat menoveden lämpötilat ovat edelleen arkea kovilla pakkasilla

• miksi ilmavesilämpöpumpun teho hiipuu pakkasessa ja milloin vastukset tekevät lämmityksestä suoraa sähkölämmitystä

• hybridilämmitys: lämpöpumppu arkeen, öljy tueksi pakkasille ja hintapiikeille

• uusiutuva lämmitysöljy (HVO) ja miksi siitä puhutaan yllättävän vähän

• tuki- ja sääntelymallit: mihin 4 000 € tuki todellisuudessa monella “kuluu”, ja millaisia kannustimia Arto pitäisi järkevämpinä

Lopputulos on selkeä: öljylämmityksestä ei ole pakko luopua – mutta fossiilisen osuutta pitää vähentää. Ja monessa talossa se tarkoittaa käytännössä järkevää hybridiratkaisua ja koko järjestelmän katsomista kokonaisuutena.