Lämmöllä-Podcast

Miksi päästää jo kerran tuotettu lämpö harakoille, jos sen voi ottaa talteen ja hyödyntää uudelleen? Helsingin Kalliossa sijaitsevassa, vuonna 1926 valmistuneessa suojellussa arvokiinteistössä päätettiin tehdä juuri näin. Nyt rakennuksen poistoilman mukana aikaisemmin hukkaan päätynyttä energiaa käytetään uudelleen talon lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuotantoon.

Lämmöllä-Podcastin 8/2026 jaksossa vieraillaan Helsingin seurakuntayhtymän omistamassa Suonionkatu 7 kiinteistössä, jossa lähes satavuotias rakennus on saanut modernia talotekniikkaa historiallista ilmettään kunnioittaen.

Oppaina toimivat Smart Heating Oy toimitusjohtaja Pertti Nissilä, Helsingin seurakuntayhtymän tilapalvelupäällikkö Pekka Suominen sekä Kiinteistötahkolan isännöitsijä Tuomo Huusko.

Jaksossa tutustutaan konkreettisesti siihen, kuinka rakennuksen poistoilmasta otetaan lämpö talteen, miten lämpöpumput hyödyntävät kerätyn energian ja kuinka järjestelmä toimii yhdessä kaukolämmön kanssa. Samalla kurkistetaan lämmönjakohuoneeseen, jossa rakennuksen vanhat hiilikattilat muistuttavat menneiden vuosikymmenten lämmitystekniikasta.

Mutta millaisia hyötyjä energiaremontilla voidaan saavuttaa?

Hankkeelle on arvioitu noin 37 prosentin säästö lämmityskustannuksissa ja noin 53 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä. Keskustelussa käydään läpi, mistä nämä laskennalliset hyödyt syntyvät, miten toteutuneita tuloksia seurataan ja miksi automaatiolla, mittauksilla ja järjestelmän jatkuvalla optimoinnilla on niin suuri merkitys.

Lisäksi kuullaan, kuinka suojellun rakennuksen erityispiirteet huomioitiin suunnittelussa, miten remontti vaikutti asukkaisiin ja kuinka huoneistokohtaiset lämpötila-anturit helpottavat kiinteistön ylläpitoa ja parantavat asumismukavuutta.

Keskustelu laajenee myös yksittäistä kiinteistöä pidemmälle. Kuinka paljon lämpöenergiaa suomalaisissa rakennuksissa edelleen hukataan? Millaisiin kiinteistöihin poistoilman lämmöntalteenotto soveltuu? Entä mitä uusia mahdollisuuksia lämpöpumput, älykäs automaatio ja hukkalämmön hyödyntäminen tuovat tulevaisuudessa?

Helsingin seurakuntayhtymälle Suonionkatu 7 toimii pilottikohteena, jonka kokemuksia voidaan hyödyntää myös muiden kiinteistöjen energiaremonttien suunnittelussa.

🎧 Kuuntele Lämmöllä-Podcast 8/2026 ja lähde mukaan Helsingin Kallioon tutustumaan siihen, kuinka lähes satavuotias arvotalo yhdistää vanhan rakennusperinnön ja nykyaikaisen energiatekniikan.

📖 Lue myös podcastin pohjalta tehty Lämmöllä-lehden artikkeli:

Kallion seurakunta näyttää mallia: Poistoilma lämmittää nyt satavuotiasta arvotaloa

Miten suomalainen talotekniikka, rakentaminen ja energiamaailma ovat muuttuneet neljässä vuosikymmenessä? Entä miltä alan tulevaisuus näyttää ihmisen silmin, joka on seurannut kehitystä läheltä niin työmailla, suunnittelussa, kansainvälisessä yritysmaailmassa kuin alan edunvalvonnassakin?

Lämmöllä-Podcastin 7/2026 jaksossa vieraana on kesällä eläkkeelle siirtynyt Taltekan pitkäaikainen toimitusjohtaja Ilkka Salo. Henkilökuvan ja urahaastattelun yhdistävässä jaksossa kuljetaan Salon mukana 1980-luvun ensimmäisistä työmaakokemuksista ja Otaniemen opinnoista puhdastilatekniikan, energiaratkaisujen ja ABB:n kautta Taltekan johtoon – ja lopulta uuden elämänvaiheen kynnykselle.

Samalla Salon ura tarjoaa näkymän koko suomalaisen talotekniikan muutokseen. Keskustelussa puhutaan energiatehokkuudesta, sisäilmastosta, lämmitysjärjestelmien muutoksesta, lämpöpumpuista, kaukolämmöstä, hybridiratkaisuista, uusiutuvista polttoaineista, huoltovarmuudesta ja rakennusten kasvavasta roolista osana energiajärjestelmää. Salo muistuttaa, ettei energiatehokkuus tarkoita vain mahdollisimman pientä energiankulutusta: rakennuksen tärkein tehtävä on edelleen tarjota ihmiselle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäympäristö.

Katse suunnataan myös tulevaisuuteen. Millainen on pientalon talotekniikka vuonna 2040? Mitä tekoäly ja automaatio muuttavat? Miksi energiaratkaisuissa ei kannata juuttua yhden teknologian poteroihin? Ja millaisia osaajia talotekniikka-ala tarvitsee tulevina vuosikymmeninä? Salon mukaan tulevaisuuden tekniikan pitäisi parhaimmillaan olla lähes huomaamatonta: sen pitää toimia taustalla niin luotettavasti, ettei asukkaan tarvitse jatkuvasti miettiä sitä.

Podcastin lopussa puhutaan myös ihmisestä työuran takana. Salo kertoo, miltä pitkän uran päättäminen tuntuu, mitä eläkepäivät tuovat tullessaan ja miksi maalaaminen tarjoaa hänelle aivan toisenlaisen tavan uppoutua tekemiseen. Samalla pohditaan, mitä vuosikymmenten työstä jää suomalaiselle talotekniikka-alalle ja mikä on se viesti, jonka Salo haluaa jättää seuraaville sukupolville.

🎧 Kuuntele Lämmöllä-Podcast 7/2026 – henkilökuva Ilkka Salosta ja samalla matka suomalaisen talotekniikan menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

📖 Lue myös podcastin pohjalta tehty Lämmöllä-lehden artikkeli:

Pitkän uran tehnyt talotekniikkavaikuttaja Ilkka Salo: Tekniikan on palveltava ihmisiä ja ympäristöä

Lue artikkeli Lämmöllä-lehdestä

Suomen taloudessa näkyy jo varovaisia merkkejä paremmasta, ja myös rakentamisen pitkään jatkuneeseen alavireeseen on ilmaantunut valoa. Kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti: tällä hetkellä rakentamista vetävät erityisesti datakeskukset ja julkiset palvelurakennukset, kun taas asunto- ja pientalorakentamisessa käännettä joudutaan vielä odottamaan.

Lämmöllä-Reportaasi 13/2026 -jaksossa Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n pääekonomisti Julia Ruotsi kertoo, miltä Suomen talouden, rakentamisen ja asuntomarkkinoiden tilanne näyttää juuri nyt – ja mitä lähitulevaisuudelta voidaan odottaa.

Pientaloasukkaan näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen. Asuntokauppa on ollut vaisua ja hinnat ovat monilla alueilla laskeneet tai polkeneet paikallaan. Toisaalta ostajalle tarjontaa on edelleen runsaasti, ja Ruotsin mukaan omistusasuminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen edullista.

Reportaasissa pureudutaan myös yhteen rakentamisen tämän hetken suurimmista ilmiöistä: datakeskuksiin. Niiden merkitys rakentamisen kasvulle on huomattava, mutta samalla niiden lisääntyminen herättää kysymyksiä sähkönkulutuksesta, sähköverkon kapasiteetista ja veden käytöstä. Datakeskuksilla on kuitenkin myös toinen puoli: niiden tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmössä, ruoantuotannossa, uimahalleissa ja erilaisissa teollisissa prosesseissa.

Miltä loppuvuosi näyttää? Joko rakentamisen vaikeimmat ajat ovat takana? Entä milloin asuntorakentaminen voisi viimein lähteä kunnolla liikkeelle?

🎧 Kuuntele Lämmöllä-Reportaasi 13/2026 ja Raklin pääekonomisti Julia Ruotsin arvio siitä, missä Suomen taloudessa, rakentamisessa ja asuntomarkkinoilla mennään juuri nyt.

📖 Lue myös reportaasin pohjalta tehty Lämmöllä-lehden artikkeli:

Rakentaminen hakee viimein kasvua – pientaloasukkaalle asuntomarkkina tarjoaa nyt sekä mahdollisuuksia että malttia vaativia näkymiä

Mitä jos kodin huoltokirja ei olisikaan enää vain paikka, johon kirjataan nuohoukset, suodattimien vaihdot, lämpöpumpun huollot ja muut tehdyt toimenpiteet? Entä jos samaan paikkaan voisi koota talon tiedot ja dokumentit sekä seurata sensoreiden avulla myös sitä, mitä rakennuksessa tapahtuu juuri nyt – ja miten sen olosuhteet ovat kehittyneet vuosien aikana?

Lämmöllä-Podcastin 6/2026 jaksossa vieraana on Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja Omakotiliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Lehtiniemi, joka esittelee Omakotiliiton uudistettua digitaalista huoltokirjaa.

Uudessa huoltokirjassa perinteinen huoltohistoria on vasta osa kokonaisuutta. Siihen voidaan yhdistää sensoreita, joilla voidaan seurata esimerkiksi kodin lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, radonia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä. Mittaustiedot tallentuvat järjestelmään, jolloin yksittäisen hetken sijaan voidaan tarkastella myös rakennuksen olosuhteiden pidempää historiaa.

Podcastissa Lehtiniemi näyttää käytännössä yhden esimerkkikohteen mittaustietoja ja kertoo, mitä sensorien tuottamasta datasta voidaan päätellä. Keskustelemme myös siitä, kuinka anturit voivat varoittaa poikkeavista olosuhteista ja auttaa havaitsemaan ongelmia ennen kuin niistä ehtii muodostua suurempia vahinkoja.

Entä kuinka monta sensoria tavallinen omakotitalo tarvitsee, mihin ne kannattaa sijoittaa ja mitä niiden käyttäminen maksaa? Miten digitaalinen huoltokirja voi auttaa talon huoltojen muistamisessa, sisäilman seuraamisessa tai jopa asuntoa myytäessä ja ostettaessa?

Katse suunnataan myös tulevaisuuteen. Lehtiniemen mukaan nyt julkaistu huoltokirja on vasta ensimmäinen vaihe. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa saman kokonaisuuden kautta voitaisiin seurata entistä laajemmin myös esimerkiksi lämpöpumppuja, lämmitysjärjestelmiä, energiankulutusta ja kodin muuta talotekniikkaa.

🎧 Kuuntele Lämmöllä-Podcast 6/2026 ja ota selvää, millaiseksi vanha tuttu huoltokirja on muuttumassa digitaalisella aikakaudella.

📖 Lue myös podcastin pohjalta tehty Lämmöllä-lehden artikkeli:

Onko digitaalinen huoltokirja paljon muutakin kuin vain lista tehdyistä huolloista? Omakotiliiton uudistus vie koko talon tiedot, seurannan ja sensorit samaan paikkaan

Voiko samalla järjestelmällä lämmittää talvella ja pitää tilat miellyttävän viileinä kesällä? Järviradiossa Alajärvellä näin on tehty jo vuodesta 2010 lähtien.

Lämmöllä-Reportaasi vieraili Järviradion persoonallisissa toimitiloissa, joissa radion ohjelmapäällikkö ja yksi Järviradion perustajista Markku Mäenpää esittelee kiinteistön maalämpö- eli kalliolämpöjärjestelmää sekä siihen yhdistettyä maaviilennystä.

Järviradion kiinteistössä oli aikaisemmin sähkökäyttöinen säteilylämmitys, jonka energiankulutus oli suuri. Ratkaisua lähdettiin aikanaan etsimään myös lähellä kulkevasta kaukolämmöstä, mutta lopulta valinta osui maalämpöön. Samalla päätettiin hyödyntää energiakaivoja kesäaikaiseen viilennykseen.

Reportaasissa kurkistetaan myös Järviradion tekniseen tilaan ja nähdään, kuinka käytännössä varsin yksinkertaisella ratkaisulla energiakaivojen viileyttä hyödynnetään kesällä rakennuksen jäähdyttämiseen.

Mäenpään mukaan vuonna 2010 käyttöönotettu järjestelmä on osoittautunut Järviradiossa erittäin toimivaksi. Samalla keskustellaan energiankulutuksesta, järjestelmän toimintavarmuudesta, huoltamisesta ja siitä, miksi energiakaivojen tarjoamaa viilennystä kannattaisi hyödyntää nykyistä useammassakin kohteessa.

🎥 Kuuntele Lämmöllä-Reportaasi 12/2026 ja lähde mukaan tutustumaan Järviradion lämmitys- ja viilennysratkaisuun Alajärvelle.

📖 Lue myös reportaasin pohjalta tehty Lämmöllä-lehden artikkeli:

Voiko maalämpö sekä lämmittää että viilentää? Järviradiossa sama järjestelmä on palvellut jo 16 vuotta

EU rakennusten energiatehokkuusdirektiivi eli EPBD on puhuttanut paljon, mutta monelle sen sisältö ja käytännön vaikutukset ovat jääneet epäselviksi. Tuleeko omakotitaloon pakollisia remontteja? Miten E-luku muuttuu? Entä mitä uudet energiatehokkuusvaatimukset tarkoittavat uudisrakentajille ja nykyisille pientaloasukkaille?

Tässä Lämmöllä-Reportaasissa Susteran energiatehokkuusasiantuntija Sami Nevala avaa selkeästi ja käytännönläheisesti, mitä EPBD valmistelu Suomessa tällä hetkellä tarkoittaa. Keskustelussa käydään läpi muun muassa E-luvun perusteet, energiatehokkuusvaatimukset, aurinkoenergian rooli, eri lämmitysmuotojen asema sekä direktiivin vaikutukset sekä uusiin että olemassa oleviin pientaloihin.

Jakso tarjoaa faktapohjaisen kokonaiskuvan siitä, mitä direktiivistä kannattaa oikeasti tietää – ja oikaisee samalla monia aiheeseen liittyviä väärinkäsityksiä. Suurin yllätys monelle saattaa olla se, että nykyisten luonnosten perusteella tavallisten pientaloasukkaiden ei tarvitse pelätä laajoja pakollisia remontteja.

📖 Reportaasiin perustuva artikkeli:
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi etenee – mitä EPBD oikeasti tarkoittaa pientaloasujalle?
https://lammolla.fi/rakennusten-energiatehokkuusdirektiivi-etenee-mita-epbd-oikeasti-tarkoittaa-pientaloasujalle/

Lämmityskausi on takana, mutta talotekniikan kannalta työ ei suinkaan ole ohi. Päinvastoin – kevät on paras hetki varmistaa, että kodin lämmitys-, ilmanvaihto- ja muut talotekniset järjestelmät ovat kunnossa ennen seuraavaa talvea ja kesän viilennystarpeita.

Tässä Lämmöllä-Podcastin jaksossa Susteran kuluttajapalveluiden johtava asiantuntija Niko Rautio kertoo, mitä huoltotoimenpiteitä omakoti-, pari- ja rivitaloasujien kannattaa tehdä juuri nyt. Keskustelussa käydään läpi muun muassa ilmalämpöpumppujen, maalämpöpumppujen ja öljylämmityksen huollot, ilmanvaihtokoneiden suodattimet, kanavien puhdistus, vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien kunnossapito sekä muut kevään tärkeimmät tarkastuskohteet.

Mitä voit tehdä itse, milloin kannattaa kutsua ammattilainen paikalle ja miksi ennakoiva huolto on lähes aina edullisempaa kuin rikkoutuneen järjestelmän korjaaminen? Entä miten talotekniikka kehittyy tulevaisuudessa ja mitä uusia ratkaisuja on jo näköpiirissä?

🎧 Kuuntele jakso ja varmista, että kotisi talotekniikka on valmiina sekä kesän että seuraavan lämmityskauden haasteisiin.

📖 Podcastiin perustuva artikkeli:
Lämmityskausi päättyi – nyt on hyvä hetki katsoa kodin tekniikka kuntoon
https://lammolla.fi/lammityskausi-paattyi-nyt-on-hyva-hetki-katsoa-kodin-tekniikka-kuntoon/

Tämänkertaisessa Lämmöllä-Reportaasissa vieraana on Motivan asiantuntija Teemu Kettunen, jonka kanssa pureudutaan suomalaisen pientalon lämmitykseen vuonna 2026. Keskustelussa käydään läpi eri lämmitysmuotojen nykytilannetta, vahvuuksia ja haasteita sekä sitä, miksi yhä useammassa kodissa lämmitys perustuu usean eri ratkaisun yhdistelmään. Mukana ovat muun muassa sähkölämmitys, ilmalämpöpumput, maalämpö, kaukolämpö, puu- ja pellettilämmitys sekä öljylämmityksen uudet hybridimallit. Lisäksi pohditaan, miltä pientalojen lämmityksen tulevaisuus näyttää automaation, kulutusjouston, akkujen ja älykkäiden energiaratkaisujen näkökulmasta. Reportaasi perustuu Lämmöllä-Podcastin keskusteluun, jossa lämmitystä tarkastellaan käytännönläheisesti ja ilman mustavalkoisia vastauksia.

Varsinainen artikkeli aiheesta:

Lämmitys ei ole enää yhden järjestelmän peli – näin suomalaiset pientalot lämpenevät nyt ja tulevaisuudessa

Tämänkertaisessa Lämmöllä-Reportaasissa tavataan Lahden Raksa-messuilla Lahden Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja Omakotiliiton liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Lehtiniemi. Keskustelussa puhutaan mm. energian hinnasta, tehomaksuista, lämpöpumppujen ongelmista, ilmanvaihdon merkityksestä, omakotitalojen huolloista sekä siitä, miksi talotekniikan kehitys ei Heikin mukaan ole aina ollut niin suurta kuin usein annetaan ymmärtää. Mukana myös ajatuksia uudesta sähköisestä huoltokirjasta ja älykkään asumisen tulevaisuudesta.

Varsinainen artikkeli aiheesta:
Omakotiliitto muistuttaa: omakotiasujan arki ei saa jäädä tehomaksujen, huoltovelan ja hätäisten ratkaisujen jalkoihin

Tässä Lämmöllä-Podcastin jaksossa sukelletaan maalämmön maailmaan käyttäjän näkökulmasta. Vieraana on tekniikan tohtori, sarjayrittäjä ja Tekniikan Akateemiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Timperi, jonka kodissa maalämpö on ollut käytössä jo 1990-luvun lopulta lähtien.

Jaksossa puhutaan siitä, millaista maalämmön arki on pitkällä aikavälillä, mitä vanhan maalämpöpumpun vaihtamisessa kannattaa huomioida ja miksi Timperi kilpailutti uuden järjestelmän hankinnan poikkeuksellisen perusteellisesti. Keskustelussa nousevat esiin myös luotettavan toimittajan merkitys, automatiikan kehitys, investoinnin kannattavuus sekä maalämmön tulevaisuus.

Kuuntele jakso ja nappaa talteen kokeneen käyttäjän käytännön vinkit maalämpöä harkitseville.

Lue myös aiheesta tehty artikkeli:
https://lammolla.fi/pitka-kokemus-ohjasi-valintaa-kun-arto-timperi-vaihtoi-vanhan-maalampopumppunsa-uuteen/