Long Playn toimittaja Anu Silfverberg ja Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen debatoivat siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa journalismin tekemiseen ja toimittajien taitoihin.

Miksei tekoälyn käyttämistä enää merkitä juttuihin? Mitä kielimallien kanssa pallottelu tekee toimittajien omille ajatuksille ja näkökulmille? Entä miten tekoälytyökalujen käyttö muuttaa medioiden sisältöjä?

Helsingin Sanomien kuvajournalisti Sami Kero on uransa aikana kuvannut lukuisilla kriisialueilla ja käynyt Ukrainassakin kahdeksan kertaa. Jaksossa Kero kertoo juttukeikasta, jossa hän seurasi miinaan astuneen sotilaan pelastamista. Hän puhuu myös kriisialueilla toimimiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä sekä siitä, millaista on palata arkeen stressaavien reportaasimatkojen jälkeen.

Toimituspäällikkö Anni Erkko kertoo, millaisia paineita kokee talousjournalistien joukkoa johtava keskiportaan pomo mediatalossa, jolla on kovat liikevoittotavoitteet. Erkko kertoo omalla urallaan kokemastaan työuupumuksesta ja siitä, millaiset asiat toimittajia nykypäivän mediaympäristössä erityisesti kuormittavat. 

Helsingin Sanomien tutkiva toimittaja Paavo Teittinen on palkittu lukuisilla journalistipalkinnoilla, mutta juttujen kohteet eivät ole aina pitäneet hänen artikkeleistaan. Jaksossa Teittinen kertoo, mitä tarkoittaa, kun omasta työstä tehdään toistuvasti rikosilmoituksia.

Suomalais-turkkilainen toimittaja Ayla Albayrak sai vuonna 2017 vankeustuomion Turkissa. Syynä oli hänen Wall Street Journalille tekemänsä reportaasi, jonka Turkin oikeuslaitos katsoi olevan "terrorismipropagandaa". Tässä jaksossa Albayrak kertoo, miten yksi juttukeikka muutti täysin hänen uransa ja elämänsä ja millaista on joutua valtiollisen painostuksen kohteeksi.

Mediakonserni Keskisuomalaisen suuromistaja ja toimitusjohtaja kertoo, miksi viime vuodet ovat olleet hänen uransa paineisimpia ja mikä yhtiön toiminnan tehostamisessa on kaikkein vaikeinta.

Ida Erämaa oli työskennellyt toimittajana vasta kuukauden, kun hän kirjoitti näkökulmatekstin, josta erityisesti perussuomalaiset poliitikot pillastuivat. Seurasi kuukausia kestänyt häirintä- ja uhkailuviestien tulva. Jaksossa Erämaa palaa kesän 2023 päivään, jolloin hänen juttunsa julkaistiin, ja kertoo seikkaperäisesti, miten kohu edelleen vaikuttaa hänen elämäänsä.

Ylellä työskentelevä Happonen teki vuosia sitten puoli yhdeksän uutisiin ison uutisen, jossa väitettiin kansanedustajan saaneen syytteet talousrikosjutussa. Oikeasti syytteitä ei nostettu. Happonen kertoo jaksossa, mitä tapaus opetti hänelle ja puhuu muun muassa siitä, mitä kiinnostavuus uutiskriteerinä tarkoittaa rikosjournalismille.

Kymmenen vuotta sitten Sanoman kesätoimittajabileissä Petri Korhonen kuuli kollegoidensa pohtivan, miten varoittaa kesätoimittajanaisia alan kokeneesta konkarista, jonka käsi saattaa hivuttautua paikkoihin, joihin se ei kuulu. Sittemmin Korhonen on tajunnut, että hän oli vuosikausia sokea huonolle, ahdistelun rajamailla olevalle käytökselle, jota hänen ympärillään toimitusyhteisöissä oli ollut. Jaksossa Korhonen puhuu työ- ja juhlimiskulttuurin muutoksesta ja tavoista, joilla häiritsevään käytökseen nykyään puututaan.

Ilta-Sanomissa työskennellessään Sanna Ukkola teki Maria Guzenina-Richardsonista ison henkilöjutun, joka vaivaa häntä vielä tänäkin päivänä. Jutussa Ukkola antoi nimettömien lähteidensä luonnehtia Guzenina-Richardsonin persoonaa ja toimintaa hyvin negatiiviseen sävyyn. Jaksossa puhutaan nimettömien lähteiden käyttöön liittyvästä vastuusta, poliitikkojen haastattelemisesta sekä Ukkolan roolista yhtenä Suomen tunnetuimmista toimittajista.