Moniin Suomen eläimiin liittyy myyttisiä tarinoita, mutta karhu on kuitenkin varmasti kaikkein merkittävin eläin tässä suhteessa. Syntytarinoitakin on monia. Erään mukaan karhu on syntynyt taivaalla "otavaisen olkapäillä" ja laskettu kultaisessa korissa elämään tänne maan päälle. Miksi juuri karhu on ollut niin tärkeä suomalaisille? Onko se edelleen tärkeä? Tunnistammeko me vieläkin karhujen myyttisen suuruuden- ja näemmekö niissä yhteisiä piirteitä meidän kanssamme?

Luonto-Suomen karhuillassa juttelemme karhusta eläimenä, mutta myös myyttien, nuotiotarinoiden ja uskomusten karhusta. Lähetyksessä ovat mukana valokuvaaja Heikki Willamo ja luontoyrittäjä Kari Kemppainen. Kuulemme myös karhuihin perehtyneen perinteentutkija Pasi Klemettisen ajatuksia karhumyyteistä. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Aurinko kiipeää horisontissa yhä ylemmäksi ja sen lämmittävät säteet saavat maaliskuun tuntumaan jo keväältä. Kaupunkien keskustoissa kura roiskuu ja vesilammikoita kertyy moneen risteykseen.

Kerrostalojen välistä kuuluu varpusten ja tiaisten iloinen sirkutus, harmaalokki tekee kierroksia sinisellä taivaalla. Illalla mustarastas aloittaa lumoavan konserttinsa, joka kuuluu vaimeana liikenteen humussa.

Luonto-Suomessa otetaan vastaan havaintoja kaupunkien keväästä. Millaisia havaintoja tänä vuonna on jo tehty ja mitä kaikkea vielä voi tulla vastaan. Asiantuntijana on professori Heikki Setälä, toimittajina Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Suomessa on ollut luminen talvi. Kevään kynnyksellä monet nisäkkäät ovat aktiivisia ja siksi maaliskuussa on hyvä aika lähteä tutkimaan eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi päätellä? Seikkailevatko eläimet yksinään vai seuraavatko ne toisiaan? Hyppivätkö, leikkivätkö vai kiiruhtavatko eläimet? Voiko kokenut jäljittäjä lukea hangelta, onko monilla eläimillä jo kevätpuuhat käynnissä?

Luonto-Suomen lumijälkien illassa annetaan neuvoja jälkien ja keväisten tapahtumien tunnistamiseen. Kysy lumijäljistä tai kerro omia keväisiä nisäkäsmuistojasi. Studiossa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Riku Lumiaro. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja?

Kysy maasta, kivistä, kallioista ja niiden historiasta. Tai kerro omista hienoista kokemuksistasi tai havainnoistasi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ja geologian kauneudesta ja ihmeellisyydestä kertomassa ovat yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Kuvat: Minna Pyykkö / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa.

Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä?

Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Matti Ylönen.

Helmipöllön puputusta tai varpuspöllön vihellystä on kuulunut paikoin alkuvuodesta lähtien, mutta parhaimmat hetket pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Pöllöjen äänet pimeässä yössä ovat myös varma merkki tulevasta keväästä. Vallitseva myyrätilanne vaikuttaa aina pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi tarjolla.

Kysy pöllöistä, niiden elämästä, äänistä, tuntomerkeistä ja kerro omakohtaisia havaintoja näistä mielenkiintoisista linnuista. Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa Urpo Koponen ja toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Valokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla.

Nykyisillä kameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Uusilla puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienompia kuvia useammin kuin muut?

Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan kuvaamiseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, ja miten voi saada erilaisia valokuvia kuin muut? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa kaksi moninkertaisesti palkittua ammattilaista: Markus Varesvuo ja Seppo Pöllänen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut, mutta nykyinen ilmastonmuutos on omaa luokkaansa. Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta tuntuuko, että jotain on jäänyt sinulta väliin tai mitä et ymmärrä ilmastonmuutokseen liittyen? Onko sinulla omia havaintoja lähiympäristöstäsi, joista haluaisit kertoa?

Nyt on paras tilaisuus koko Suomen historiassa kysyä ilmastonmuutoksesta mitä hyvänsä.

Luonto-Suomen ilmastoillassa on paikalla Suomen Ilmastopaneelin edustajia. Erikoislähetys laajenee myös radion ulkopuolelle: voit olla yhteydessä asiantuntijoihin myös nettichatissa ja samalla katsoa suoraa lähetystä Yle Areenasta.

Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia?

Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Hakojölkö, hakokorppunen, harmaakoturi, kinnari, kottonen, mankulainen, motteri, rossi, ryyppö, tirpunen, tolpponen, varppari sekä vilistealainen. Hottiainen, hottinen, krottinen ja rottiainen. Nimilistaa voisi jatkaa pitkään. Varpunen on viihtynyt ihmisasumusten parissa hyvin ja tullut myös meille tutuksi, vaikka ihminen ei aina ole suhtautunut tähän ympärivuotiseen mukavaan lintuystäväämme kovin lämminhenkisesti. Sen pesiä on jopa hävitetty pihapiireistä.

Muualla varpusta on osattu arvostaa. Kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumalattaren Afroditen vaunujahan vetivät kyyhkyt ja varpuset. Ja Afroditen poika Amor leikki rakastuneena nimenomaan varpusten kanssa.

Kesä 2021 oli varpusille suotuisa. Pesintä onnistui ja nuoria lintuja oli loppukesällä paljon. Mutta pidemmällä aikavälillä varpusilla on ollut vaikeuksia. Mistä alamäki johtuu, voiko varpusia auttaa?

Mitä haluat tietää varpusista? Kysy tai kerro mehevimmät tarinasi. Asiantuntijana studiossa on ornitologi Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.