Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina.

Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä.

Kalaruokiin liittyviä asioita valotetaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta ja toimittajana ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa.

Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan Jukka Vesanen ja toimittajat Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miten lintuharrastuksessa pääsee alkuun ja vieläpä sutjakkaasti eteenpäin? Vastauksia antavat Tuukka Kupiainen ja Mikko Kataja. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kettu, naali, susi ja supikoira. Siinä on neljän koiraeläimen kopla, joka ovat monille luonnossa liikkujille jo tuttu, ainakin lehtien palstoilta ja kirjojen kuvista. Ani harva on kuitenkaan kaikkia näitä päässyt luonnossa näkemään. Viides laji, kultasakaali, on toistaiseksi vielä harvinaisempi. Se on havaittu todistettavasti vain muutaman kerran.

Mitkä ovat alkuperäisiä, mitkä vieraslajeja ja mitkä tulokkaita? Miten koiraeläimet sopeutuvat Suomen luontoon? Mikä merkitys niillä on ekosysteemissä? Kysy koiraeläimistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji laulujoutsen esitellään radiossa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä?

Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja?

Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ja geologian kauneudesta ja ihmeellisyydestä kertomassa olivat yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Pöllöjen äänet helmikuisessa yössä ovat varma merkki tulevasta keväästä. Helmipöllön puputusta on kuulunut paikoin jo tammikuun alkupuolella, mutta parhaimmat hetken pöllöretkille ovat helmi- ja maaliskuussa. Myyrätilanne vaikuttaa aina pöllöjen pesintään ja osa yön tarkkasilmäisistä lentäjistä saattaa jättää pesinnän väliin, jos ravintoa ei ole riittävästi.

Luonto-Suomen pöllöillassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi lintututkija Pertti Koskimies ja toimittajina olivat Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen.

Jos koloissa pesivät linnut saisivat äänestää, niin käpytikka ja palokärki todennäköisesti voittaisivat. Ne lienevät Suomen luonnon kuuluisimmat ja merkittävimmät rakennusmestarit. Pikkutikka, pohjantikka, valkoselkätikka ja harmaapäätikka naputtavat myös itse kolonsa, käenpiika pesii muiden kaivamissa onkaloissa tai linnunpöntöissä.

Tikkaillassa asiantuntijana on konkariornitologi Heikki Kolunen. Toimittajana Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Työmatka taittuu näin talvellakin näppärästi pyöräteitä pitkin ja samalla vältetään ajaminen ruuhkassa omalla autolla. Talvipyöräily lumisilla tai lumettomilla metsäpoluilla ja kaupunkien moninaisilla kulkuväylillä on kokenut viime aikoina suuren nousun ja sama kehityssuunta jatkuu edelleen. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on arvokas ja säästää ympäristöä, vertaa tätä liikkumismuotoa mihin muuhun tahansa. Pyörän pitää kuitenkin toki olla talvikunnossa, jos mielii matkata turvallisesti ja vailla turhaa vastusta.

Luonto-Suomen studiossa on paikalla monialaista pyöräilyasiantuntemusta. Kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin talvipyöräilystä vastaavat Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen ja erityisasiantuntija Martti Tulenheimo Pyöräliitosta, lähetyksen juontavat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Etelä- ja Keski-Suomessa jäät ovat monin paikoin vielä arvaamattomia ja kestäviä jäitä saadaan vielä odotella. Minkälaisia tuntomerkkejä heikko jää antaa retkeilijälle ja miltä se voi näyttää? Meren jääpeite on aina yllättävä ja muutokset siellä voivat tulla muutamassa tunnissa. Onko luistelijoiden ja kalastajien turvavarusteet kehittyneet viimeisten vuosien aikana?

Luonto-Suomen jääillassa olivat vieraina asiantuntija Jari Nummela Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitosta ja retkiluistelija Seppo Sihvonen. Suoran lähetyksen toimittivat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.