Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa.

Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää.

Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema sekä professori Kurt Fagerstedt. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Luonto elää huhtikuun lopulla voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat lumesta vapautunutta maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina Asko Hauta-aho, Ohto Oksanen ja Juha Blomberg.

Kukkivatko leskenlehdet aikaisemmin vuosi vuodelta? Entäpä kuuluvatko laulujoutsenten keväthuudot jo talven keskellä? Miten käykään, jos mustikat innostuvat kukkimaan ennen kuin pölyttäjät lentelevät? Entäpä jos järvet eivät enää ehdi jäätyä?

Kevät lämpenee nopeammin kuin kesä. Lyhyin vuodenaikamme on luonnon kannalta tärkeä. Silloin monet kukat kukkivat ja linnut aloittavat pesintänsä. Hyönteisten herääminen vaikuttaa niin linnunpoikasten selviytymiseen kuin kasvien pölyttymiseen. Miten lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa? Kerro havainnoistasi ja kysy meiltä lämpenemisen vaikutuksista.

Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat erikoistutkija, lintuasiantuntija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina Pirjo Koskinen, Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Vanha suomalainen ihanne on ollut valmistaa ruokaa tuoreista kaloista - olivat ne sitten ihan itse lähivesiltä pyydettyjä tai vaikkapa marketin tiskiltä noudettuja. Yhä useammin kala ostetaan ruotojen pelossa valmiiksi käsiteltynä, jopa kalapuikoiksi jalostettuina. Miten ahven tai hauki pitää käsitellä ja minkälaisilla konsteilla päästään parhaaseen lopputulokseen? Kalankäsittelyn kansalaistaito näyttää olevan huolestuttavasti häviämässä. Kalaruokiin liittyviä asioita ja reseptejä tarjoillaan suorassa Luonto-Suomen kalaruokaillassa. Asiantuntijavieraana on keittiömestari Markus Maulavirta, toimittajina Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Miten Suomen luonnon eliöt pärjäävät? Onko luonnon monimuotoisuus vähenemässä Suomessakin? Miten sitä voidaan tutkia? Ovatko pölyttäjät vähentyneet meillä? Miksi haarapääskyjä ei enää näy niin paljon kuin ennen? Onko keväässä vähemmän linnunlaulua? Miten vaikea on huomata, että lajit vähenevät? Entä mitkä ovat parhaat niksit joilla monimuotoisuutta voi lisätä omassa lähipiirissään? Ja miksi se on tärkeää?

Luonto-Suomen studiossa olivat asiantuntijoina ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth. Toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Muurahaiset, metsähiiret, ampiaiset, jauhopukit, turkiskuoriaiset, pulut, oravat, sokeritoukat, lutikat. Moniin rakennuksiin hiipii, ryömii, lentää ja hipsuttelee erilaisia kutsumattomia vieraita, joista osa on melko harmittomia, mutta jotkut voivat olla hyvinkin kiusallisia. Miten toimia tällaisten vieraiden kanssa, kannattaako harkita yhteiseloa vai pikemminkin välitöntä eroa?

Luonto-Suomen teemaillassa tutustuttiin kotien kiusallisiin vieraisiin. Asiantuntija studiossa oli tuholaistorjuja Tuukka Kupiainen. Juontajina olivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Nyt on hyvä aika lähteä tutkimaan lähiseudun eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi oppia lukemaan?

Studiossa kysymyksiin olivat vastaamassa lumijälkimiehet Riku Lumiaro ja Marcus Wikman, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa jo vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden osalta sarja käynnistyy maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet jo hoidetuiksi.

Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Ohjelmassa kuullaan myös kuuntelijoiden tekemiä äänitteitä. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Lumi peittää maiseman ja nyt on aika lähteä talviselle retkelle. Vaikka pakkanen saattaa nipistellä poskipäitä niin siitäkin huolimatta lumihiutaleiden tanssia voi ulkona seurailla vaikka kuinka pitkään. Aurinkoisena päivänä heijastuvaa valoa on ympärillä runsaasti ja sukset tai lumikengät saavat silloin kyytiä. Puiden oksat taipuvat lumikerroksen painosta ja metsissä liikkuvat tiaisparvet joutuvat etsimään ravintoa jäätyneiden kaarnojen takaa. Hangelle piirtyy yön aikana uskomattoman paljon eläinten jälkiä.

Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Lähetyksessä pohditaan talven merkityksestä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja ja kokemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Luminen talvi on loistoaikaa retkeilylle. Kaikkein kiivain talviretkeilyaika vielä edessä ja nyt tilaa riittää suosituimmillakin latureiteillä. Entäpä, jos tällä kerralla ei välttämättä suunniteltaisikaan retkeä kauas, vaan otettaisiin selvää mitä aikaisemmin vielä näkemätöntä ja kokematonta on lähipitäjissä. Ja kuten hyvin tiedetään, onnistuneen retken kruunaa retkieväs. Siksi siitäkin kannattaa puhua.

Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastasi eräopas Raija Hentman. Ohjelman toimittajina olivat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.