Talvinen retki tarjoilee kesään tai syksyyn verrattuna erilaisia kokemuksia luonnossa kulkijalle. Maaston muodot katoavat lumen alle ja maisema näyttää erilaiselta. Kasveja ja kallioita koristaa lumi, huurre sekä jääpuikot ja hangessa voi nähdä eläinten jälkiä.

Liikkuminen talvisessa luonnossa on myös erilaista. Aina voi nousta suksien päälle hiihtämään tai kulkea kinosten päällä lumikengillä. Talvella pääsee retkelle myös sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä kesällä ole asiaa.

Millainen on ollut sinun paras talviretki luontoon? Mikä on sinun tapasi liikkua talvisessa luonnossa? Ja millaisia eväitä pakkaat mukaan talviretkelle?

Talviretkeilyillassa annetaan ja saadaan hyvä neuvoja ja vinkkejä ulkona liikkumiseen. Studiossa ovat vieraana retkeilytoimittaja Joppe Ranta sekä luontoliikuntaohjaaja ja somevaikuttaja Marjukka "Maiju" Lahtinen. Toimittajina ovat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään sellaisia hetkiä, jolloin lintujen laulukausi oli parhaimmillaan. Metsien, kosteikkojen ja ranta-alueiden lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan.

Soita ja kerro miksi jokin laji miellyttää sinua. Toivotun lajin ei siis tarvitse olla laulutaidoiltaan mestari tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt jollain muulla lailla sinuun vaikutuksen. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Nyt eletään kaamosaikaa. Pohjoisimmassa Suomessa kaamos on jo alkanut ja etelämpänä valo vähenee aina talvipäivän seisaukseen asti. Kaamos näyttää Lapissa erilaiselta kuin Etelä-Suomessa, ja se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin.

Millainen on Lapin kaamos, eletäänkö siellä täydessä pimeydessä? Miksi Etelä-Suomessa on silloin niin harmaata? Ovatko revontulet erityisen aktiivisia juuri kaamoksen aikana? Millaista on liikkua ulkona, kun valoa on vähän tai ei ollenkaan, ja millaisia kokemuksia luonto silloin tarjoaa?

Luonto-Suomessa vietetään kaamosiltaa. Soita ja kerro meille kaamosajan luontoelämyksistäsi. Kuuntelijoiden kysymyksiin kaamoksesta, revontulista ja luonnon hämäränhyssystä ovat vastaamassa saamenkielisistä uutisista tuttu Kaisa Aikio ja Arktisen avaruuskeskuksen päällikkö Jyri Heilimo. Suoran lähetyksen Utsjoelta toimittaa Anna-Kaisa Brenner ja studiossa juontajana on Markus Turunen.

Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä voi myös seurata lintujen käyttäytymistä ja tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja.

Miten luodaan turvallinen lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Miten talviruokinnat ovat vaikuttaneet lintukantoihin?

Kysy lintujen talviruokinnasta tai kerro millaisia siivekkäitä ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Luonto-Suomen talviruokintaillassa asiantuntijana on yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Marraskuun harmaassa metsässä huomio kiinnittyy vihreinä hohtaviin sammaliin. Kun kumartuu katselemaan niitä tarkemmin, voi hämmästyä niiden pieniä yksityiskohtia ja muotojen runsautta. Suomi on loistava sammalmaa. Meillä elää jopa 900 eri sammallajia, ja ne kaikki on nimetty suomeksi. Sammalia kasvaa soilla, lähteissä, metsissä, puiden rungoilla ja kivien pinnoilla. Linnut käyttävät niitä pesänpehmikkeenä, ja Aleksis Kiven runon oravakin nukkuu sammalvuoteessa. Myös ihmiset ovat osanneet hyödyntää sammalia monin tavoin mm. rakennuksissaan. Mitä sammalet oikein ovat? Miksi niitä on niin monia eri lajeja? Syövätkö jotkut eläimet sammalia? Mitä sammalet kertovat elinympäristöstään?

Kysy sammalista tai kerro omia sammaltarinoitasi. Luonto- Suomen sammalillassa ovat asiantuntijoina Suomen Sammalseurasta Antti Kotilainen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Krister Karttunen ja Kimmo Syrjänen. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia syysrospuutto aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä? Kuuntelijoiden kanssa syvintä ihmisluontoa, rospuuton kynnyksellä selvittävät Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin.

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja?

Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää?

Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Heikki Tikkanen.

Osa linnuista muuttaa säännöllisesti Suomesta etelämmäksi talvehtimaan. Joillain linnuilla liikehdintä taas on epäsäännöllistä. Joinain vuosina esimerkiksi pähkinähakkeja, nakkeleita, taviokuurnia, käpylintuja, tikkoja ja närhiä on runsaasti liikkeellä ja joinain syksyinä niitä näkee vain vähän, jos lainkaan. Tänä syksynä kuusitiaisia on havaittu ennätysmäärin.

Luonto-Suomessa puhutaan vaelluslinnuista. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että joinain vuosina lintumassat lähtevät liikkeelle, ja mikä on niiden merkitys eliöyhteisölle?

Kysy vaelluslinnuista tai kerro parhaat havaintosi. Studiossa asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty tai sitten haettu suoraan marketin tiskiltä. Kaupasta ostetaan monesti valmiita fileitä ja silloin ruodot eivät pääse yllättämään.

Miten kalat kannattaa käsitellä pyyntitapahtuman jälkeen ja millä konsteilla niistä tehdään herkullista ravintoa kotioloissa tai retkellä? Tätä asiaa selvittelevät suorassa lähetyksessä Jukka ja Viivi Vesanen. Kalaruokaa maustetaan vielä pyyntitarinoilla. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Heikki Tikkanen.

Kuva: Asko Hauta-aho / Yle