Luontoretki

Lintujen muutto on ollut jo pitkään täydessä käynnissä. Merkittävä osa hyönteissyöjälinnuista on jättänyt Suomen, mutta edelleen on mahdollisuus nähdä vaikkapa mustapääkerttuja, leppälintuja ja tiltaltteja. Haukkoja, hanhia, kyyhkyjä ja tiaisia voi nähdä suuriakin määriä. Innokkaimmat lintuharrastajat jaksavat nousta joka aamu seuraamaan lintujen muuttoa, mikä linnuissa niin tavattomasti kiehtoo? Se paljastuu luontoretkellä kun Juha Laaksonen kapuaa Helsingin Lauttasaaressa Myllykallion lintutorniin tapaamaan Jukka A. Lahtista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomen luonnossa liikkuu sellainen eläinlaji, jolla voi olla yksi tai kaksi korvaa tai sitten korvat voivat puuttua kokonaan. Kuitenkin eläin kuulee. Tällä lajilla on myös kolme silmää, tosin ylimääräisellä silmällä ei katsella maisemia, vaan aistitaan vuodenaikojen vaihtelua. Ai mistä lajista on kyse? No se paljastuu kun Juha Laaksonen ja Jarmo Latvan lähtevät Espooseen etsimään näitä ruskehtavia, jalattomia liskoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mikä on sellainen sammakkolaji, joka Etelä-Suomen vesistöissä kutee vasta kesäkuussa ja joka on syksymmälläkin päiväaktiivinen ja nauttii auringonpaisteisista päivistä? Elää siis täysin toisenlaista elämää kuin ilta- ja yöaktiiviset rupikonnat ja viitasammakot. Oletteko koskaan kuulleet lessonansammakoista. Kyllä, Suomen lajistoon kuuluu myös noin eksoottiselta kuulostava pienikokoinen vihersammakoihin kuuluva sammakkolaji. Luontoretkellä Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään näitä sympaattisia veijareita jostain salaisesta paikasta, Turun liepeillä kuitenkin ollaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kokki, teurastaja, tulkki, tiskaaja, meloja, metsuri, seurustelija, roudari, saunamajuri, kahvinkeittäjä. Voiko tällaista työkenttää olla yhdellä miehellä tai naisella? Harva edes arvannee, mistä ammatista todella voisi olla kyse ja missä päin Suomea tällaisia töitä voisi tehdä. Luontoretkellä Juha Laaksonen lähtee Pohjois-Karjalaan selvittelemään asiaa. Ja kyllä se kai vain niin on, että lieksalainen eräopas Heini Otronen joutuu taipumaan monenlaisiin töihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Vaasan saaristossa on tunnetusti vaikea veneillä, vaikka tietäisi reitin mihin haluaisi mennä tai miten sinne on aiemmin kuljettu. Maannousemisen takia väylät madaltuvat ja talvella jäät kuljettavat kiviä paikasta toiseen. Reitit siis elävät.Vaasalaiset ovat tunnetusti ylpeitä taidoistaan kulkea merellä, mutta tosiasiassa pohjakosketuksia on vaikea välttää. Millaista merenkulkijakansaa Merenkurkun alueella on? Juha Laaksosen oppaana on pitkän linjan vaasalainen veneilijä Pertti Hissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretkellä villiemäntä Tuula Turunen kertoo Patvinsuon kansallispuiston parhaista retkikohteista ja reiteistä.

Suomen ahmakanta on arviolta vain noin 230-250 yksilöä. Tämä Euroopan suurin näätäeläin, joka tunnetaan myös nimellä osma, osmo, ahmaloinen tai kätkä, on siis Suomen luonnossa paljon harvinaisempi kuin karhu tai ilves. Luontoretkellä ollaan ahman jäljillä Lieksan Keljänpurolla. Onko ahmoja ollut yöllä liikkeellä? Se paljastuu kun Erä-Eero Kortelainen noutaa Juha Laaksosen piilokojusta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomessa elää kolme käärmelajia. Kyy ja rantakäärme ovat lähes kaikille tuttuja, mutta kolmas, Ahvenanmaalla elävä kangaskäärme, on varsin tuntematon laji monille luontoharrastajillekin. Luontoretkellä pohditaan käärmeiden elämää ja ihmisten suhtautumista käärmeisiin. Miksi jotkut suhtautuvat niihin edelleen hiukan pelon sekaisin tuntein käärmeisiin, eivätkä halua edes yrittää tunnistaa niitä tai tutustua niiden elintapoihin? Juha Laaksosen retkikavereina Ahvenanmaalla oli käärmeistä ja liskoista kirjan tehneet luontovalokuvaajat Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Moni lintu- ja luontoharrastaja on alkanut ihmetellä, mitä monille Suomen soille on tapahtunut. Hyttysiä ja paarmoja kesän mittaan riittää, lakkojakin on paikoin kohtuullisesti, mutta linnut ovat vähentyneet selvästi. Nyt heinäkuun lopulla lintujen laulukausi on jo hiljentynyt, mutta eipä laulu raikaa touko-kesäkuussakaan ihan niin kuin ennen. Varsinkin kahlaajalinnut, mustaviklot ja suokukot, ovat vähentyneet erityisen voimakkaasti. Luontoretkellä kuusamolainen Antti Leivo ja Juha Laaksonen muistelivat hienoja soita ja pohtivat syitä kahlaajalintujen katoon. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Laaja avohakkuu näyttää usein armottomalta ja aavemaiselta. Monille metsän ystäville hienon metsän kaataminen on kova koettelemus, monet metsänomistajat taas ajattelevat, että hakkuilla korjataan lähinnä vain puut pois, etteivät ne lahoa luontoon. Hakkuut herättävät mielipiteitä ja monia ajatuksia. Miten hakkuut muuttavat lähiympäristön eläin- ja kasvilajistoa. Palaako luonto koskaan ennalleen ja jos palaa, kuinka kauan siihen kestää. Montako sukupolvea kestää, että paikalla kasvaa oikea metsä? Luontoretkellä Heikki Lokki ja Juha Laaksonen suuntasivat suurelle, aavemaiselle hakkuuaukealle Koillismaalle, hiiripöllöjen maille. Kuva: Juha Laaksonen / Yle