Luontoretki

Luontoretki

By Yle AreenaLeisure
Download on the App Store

Luontoretki episodes

  • Luontoretki.: Voiko rusakko masentua?
    Voiko rusakkoa harmittaa? Luontoretkellä pohditaan, miten eläimet ilmaisevat tunteitaan ja voivatko eläimet vaikkapa kärsiä masennuksesta. Juha Laaksosen retkikaverina Kirkkonummella oli Helsingin yliopiston tutkija Paavo Hellstedt. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    12 min
  • Luontoretki.: Onpa kuusessa käpyjä
    Aika moni luonnossa kulkija on tänä talvena kiinnittänyt huomion kuusten käpyihin. Niitä näkyy metsäretkillä siellä täällä. Jos käpyjä on paljon, onko myös siemeniä paljon, miten siemensatoa voi tutkia. Mitkä eläimet hyötyvät kuusen kävyistä? Luontoretkellä Vantaalla, Hakunilan kartanon mailla käpytilannetta arvioi Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tatu Hokkanen. Retkikaverina talvisissa maisemissa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    13 min
  • Luontoretki.: Ahvenanmaan talvilintulaskennat
    Ahvenanmaan talvilintuja on laskettu jo yli 45 vuotta. Laskennat on suoritettu aina heti vuoden vaihteen jälkeen näin tammikuun alkupuolella. Juha Laaksonen tapasi ornitologi Lasse J. Laineen, joka aikoinaan keksi, että Ahvenanmaalla kannattaisi laskea talvilintuja. Millaisia muistoja Laineella vuosien varrelta on, kuinka paljon linnusto on vuosien saatossa muuttunut ja millainen retki Laineella nyt Ahvenanmaalle oli? Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    13 min
  • Luontoretki.: Nisäkkäitä bongaamassa
    Luontoretkellä ollaan Espoon Laajalahdella. Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen pohtivat miten nisäkkäitä voi harrastaa ja julistavat vuoden mittaisen nisäkäspinnakisan, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Herrat olivat metsäkauriiden jäljillä, mutta löytyikö itse kauriita? Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    14 min
  • Luontoretki.: Onko luonnossa uutta vuotta?
    Onko uusi vuosi vain ihmisiä varten vai voiko suomalainen luonto, eläimet ja kasvit, viettää sitä? Jos voi, niin milloin vai vaihteleeko uuden vuoden aika luonnossa? Jääkö uusi vuosi joiltakin eläimiltä, kuten talviunta nukkuvalta karhulta, kokematta? Juha Laaksonen keskustelukaverina on viime vuonna edesmennyt, koko kansan tuntema luontoinnoittaja Ilkka Koivisto. Haastattelu on tehty joulukuussa 2011. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    10 min
  • Luontoretki.: Taviokuurnien vaellus
    Tänä syksynä taviokuurnilla on ollut ennätyksellinen vaellus. Hyvän pihlamarjasadon siivittämä tuhannet suomalaiset ovat päässeet tutustumaan tähän mystiseen lintuun eri puolilla maata. Varsinkin kaupunkien ja taajamien marjapuissa kuurnia ja tilhiä on päässyt näkemään helposti. Punakylkirastaan kokoinen taviokuurna on Suomessa harvinainen pesimälintu. Koiras on puvultaan pääosin karmiininpunainen, naaras oranssinkeltainen. Luontoretkellä lintuharrastaja Tuukka Kupiainen ja Juha Laaksonen etsivät taviokuurnia Helsingin Lauttasaaressa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    12 min
  • Luontoretki.: Tapaninpäivän hauki
    Luontoretkellä mestarikalastaja Torsten Lindgren ja Juha Laaksonen lähtivät hauenpyyntiin Kirkkonummelle Lindgrenin salaiselle pikkujärvelle. Millaisia muistoja Torstilla järveltä on ja millaisella vavalla, siimalla ja pilkillä Tapaninpäivän hauen voisi nykypäivänä saada? Montako avantoa herrat tekivät, onko jää riittävän paksua? Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    13 min
  • Luontoretki.: Leena Luodon ruokintapaikalla
    Luontoretkellä Leena Luoto tarjosi Juha Laaksoselle aamukahvit lasitetulla ulkoilmaterassilla Vantaalla. Samalla Laaksonen raportoi itsenäisyyspäivänä Luotojen pihalta kaatamansa joulukuusen kunnon ja hämmästeli Luotojen perheen komeaa lintujen ruokintapaikkaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    12 min
  • Luontoretki.: Willamon metsässä
    Luontoretki vietettiin Raaseporin kunnan pohjoisosissa, erään pienen suojelumetsän kätköissä. Luontovalokuvaaja Heikki Willamo johdatteli Juha Laaksonen paikkaan, josta alkoi vuonna 2009 Willamon mustavalkoinen kirjaprojekti Vuosi metsässä. Millaisia muistoja tämän päivän retki talviseen metsään tuo mieleen? Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    12 min
  • Luontoretki.: Mystinen tumma korppi
    Tumman värin, äänensä, viisautensa ja pitkän ikänsä vuoksi korppia on pidetty joissain kulttuureissa paholaisen liittolaisena. Sen näkeminen yleensä tiesi jotain pahaa. Toisaalta korppi on liitetty myös positiivisessa merkityksessä viisauteen, luomiseen ja hedelmällisyyteen. Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa korppia on aina kunnioitettu. Intiaanien vanhojen uskomusten mukaan korppi oli valon ja ymmärryksen tuoja, ja ilman korppia ihmiskunta olisi elänyt ikuisessa pimeydessä. Luontoretkellä professori Antero Järvinen kertoi korppeihin liittyvistä uskomuksista. Retkikaverina Espoossa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
    10 min