Koulu on rikki, väitetään. Mutta jotta sen saisi ehjäksi, pitäisi ensin tietää, miksi PISA-tulokset laskevat kuin lehmän häntä ja miten lapset ylipäänsä pärjäävät. Kun kunnollinen tutkimustieto puuttuu, uudistukset menevät arvailuksi. Pahimmassa tapauksessa emme saa edes jälkikäteen tietää, miten homma meni. M&A:n jälki-istunnossa ohjataan koulu kohti parempia numeroita. Lisäksi sarjassa ”Murheellisia epäonnistumisia” ekonomisti täyttää vaalikoneen.

Olemme odottaneet teknologian seuraavaa tuottavuusloikkaa 30 vuotta. Lunastavatko tekoälysovellus Chat GPT ja sen serkut nämä lupaukset? Tekoäly voi olla vastaus julkisen sektorin hitauteen ja monien alojen koodaripulaan, mutta joka tapauksessa se mullistaa työmarkkinat. Ja saammeko vauhdilla oppivaa konetta enää kiinni?

Suomen talouspoliittisin podcast M&A esittää myös shokeeraavan kysymyksen: Entäpä jos olemmekin koko ajan mitanneet inflaatiota väärin?

Ruotsi on repinyt viime vuosina merkittävän etumatkan Suomeen kansantuotetilastoissa. M&A ottaa selvää, mistä tämä menestys voi johtua ja mitä meidän seuraavan hallituksemme olisi syytä ymmärtää naapurin ratkaisuista. Maliranta ja Apunen järjestävät talouspolitiikan Suomi-Ruotsi -maaottelun, jossa lajeina mm. työmarkkinoiden joustot, koulutus ja verotus. Onko Ruotsi erilainen? Jäikö Suomi täysin keltaisen jyrän alle vai roikummeko sittenkin mukana, kun loppusuora aukeaa?

Vaikka propaganda olisi läpinäkyvää ja kömpelöä, ällistyttävän usein se vaikuttaa silti. Venäjän sotapropaganda sotkee ajatuksia, vaihtaa tarinaa ja jopa viihdyttää. M&A:n uusi jakso avaa, miten alamaisten mieliä mankeloidaan ja mihin propagandan teho perustuu. Toinen hätkähdyttävä kysymyksemme kuuluu: ovatko valtiot ja valtahierarkiat levy, joka jäi puolivahingossa päälle? Arkeologit haastavat nyt yhteiskuntatieteen ja väittävät, että alkukantaiset yhteisöt olivat poliittisesti luovempia kuin tajusimmekaan.

M&A:n vuoden viimeinen jakso on kansan kyselytunti. Annamme vallan kuulijoille ja vastaamme suoraan kymmeneen kieroon kysymykseen. Hoidamme kansantalouden vaivoja, ja M&A-terapiaa saavat mm. verotuksen rappeuma, Baumolin tauti, keskuspankkien hengenahdistus, talousjournalismin anemia ja housun vetoketjun väliin jäänyt itsetunto.

Sähkön tuotantoyhtiöt takovat hurjia voittoja ja samaan aikaan kansalaisten sähkölaskut moninkertaistuvat. Laki edellyttää kohtuutta sähkön hintaan, mutta kukaan ei (taaskaan) tiedä mitä kohtuus tarkalleen tarkoittaa. Ovatko sähkömarkkinat hiukan rikki vai pysyvästi hajalla? Suomen sähköisin podcast M&A kertoo, mikä töpselissä nyt maksaa ja etsii toimivaa helpotusta laskujen ahdistamalle kansalaiselle.

Maastapoistumis- eli arvonnousuvero on poliittisen keskustelun ärtynyt näppylä, jota puolueet eri syistä puristelevat. Onko se verovimmaisten turhaa puuhailua vai sisältyykö siihen oikea moraalinen pointti? Pitääkö vero hylätä Suomen kilpailukyvyn nimissä vai onko se väärä kannuste, joka ajaa yrittäjän pois maasta? M&A-podcastin jyrkät eetikot ratkaisevat tämän ohella kysymykset (1) onko robotti sittenkin duunarin kaveri, ja (2) mikä kirja pitää juuri nyt lukea, jos haluaa todella päteä.

Kun seireenit houkuttelivat merenkävijä Odysseusta turmioon, tämä antoi sitoa itsensä mastoon. Rahapolitiikka toimii samoin: itsenäinen keskuspankki on köyttänyt poliitikot, ettei höveli rahanjako vie talouden laivaa kiville. Pääministeri Sanna Marin arvosteli Euroopan keskuspankkia tästä ja some leimahti. Pitääkö siis poliitikoille viedä veitsi vai vetää solmut tiukemmalle?M&A-podcast ratkaisee myös pääsykokeiden ongelman ja paljastaa paljonko porvarilla on rahaa massissa.

Uniper oli Fortumille kaikkien aikojen diili, josta tuli miljardien tappiot. Mutta samalla Fortum teki juuri sitä mihin sitä kannustimme. M&A-podcastin totuuskomissio kysyy ja vastaa: miksi kannusteet, energia-ala ja valtionyhtiö ovat myrkyllinen cocktail, jossa on yksi osa liikaa. Selvitämme samalla hinnalla kolme bonusmysteeriä. Oliko Nalle Wahlroos yhtään jäljillä motkottaessaan ekonomisteille inflaatiosta? Millainen on bisnesmanagerin sielunelämä? Ja mitä on hallituksen tarjoilema sotatalous?

M&A-podcastin kauden avaus tuo huonoja uutisia johtoportaan Tarzaneille. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan johtajan koulutustausta näkyy yrityksen tuloksissa, mutta ei ihan odotetulla tavalla. Bisneskoulun käynyt johtaja leikkaa kyllä itsevarmasti palkkoja, mutta pitkän jänteen tuottavuudessa tai investoinneissa hän ei ole muita taitavampi. Miten on mahdollista, että laadukkaan koulutuksen saava huippuaines ei pärjää paremmin? Onko vika kouluissa, mittareissa vai palkitsemisen logiikassa?