Maailmanpolitiikan arkipäivää

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi on edennyt poikkeuksellisen nopeasti puolustusliiton jäsenmaissa. Mutta vauhti on nyt hidastunut Turkin vetkutellessa. Pintaan on noussut huolta, että Turkki ratifioisi Suomen, mutta ei Ruotsin hakemusta. Ohjelmassa kuullaan, mitä Turkin mutkistamasta Suomen ja Ruotsin Nato-tiestä ajatellaan Naton päämajassa Brysselissä. Nato-diplomaattien ja -asiantuntijoiden lisäksi ohjelmassa kuullaan turkkilaisasiantuntijan tilannearvio.

Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvaltain välivaaleissa valtaa kärkkyy useita satoja Bidenin vaalivoiton kieltäviä ehdokkaita. Näissä äärioikean laidan republikaaneissa suhtaudutaan myös penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Ohjelmassa kuullaan ehdokkailta ja heidän tukijoiltaan miksi. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mitä seurauksia vaaleilla voi olla Yhdysvaltain demokratialle ja Ukrainalle annettavalle sotilaalliselle avulle.

Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Brasilialaiset valitsevat maalleen ensi viikolla presidentin talousvaikeuksien ja istuvan presidentin Jair Bolsonaron vaalivilppiväitteiden varjossa. Ilmastotutkijoiden mukaan vaalituloksella on merkitystä myös koko maailmalle, koska Bolsonaro ja hänen haastajansa Luiz Inácio Lula da Silva suhtautuvat hyvin eri tavoin Amazonin sademetsien suojelutarpeeseen. Ohjelmassa kuullaan ilmastotutkijaa, jonka mukaan koko Amazon on uhattuna, jos Bolsonaro voittaa.

Ohjelman toimittavat Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Pitkittyvä ja raaistuva Ukrainan sota on asettanut Venäjän kumppanin Kiinan vaikeaan tilanteeseen. Kiinaa on vaadittu jo käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ohjelmassa pohditaan, onko Kiina ottamassa etäisyyttä Venäjään ja mitä seurauksia sillä olisi. Lisäksi kuullaan, kuinka Ukrainan sodan säikäyttämässä Taiwanissa varaudutaan jo mahdolliseen Kiinaan hyökkäykseen.

Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä yrittää paikata heikkoa sotamenestystään Ukrainassa Putinin määräämällä osittaisella liikekannallepanolla. Se on alkanut onnahdellen. Puolustusministeriön mukaan yli 200 000 miestä on kuitenkin mobilisoitu. Tosin samaan aikaan Venäjältä on paennut tätäkin enemmän ihmisiä. Ohjelmassa kuullaan kutsuntoja Armeniaan paenneita. Lisäksi selviää, miten Viro suhtautuu maassa olevien venäläisten mahdolliseen rintamalle lähtöön.

Ohjelmassa pohditaan myös, miten liikekannallepano voi vaikuttaa Venäjän ydinaseisku-uhkaan Ukrainassa.

Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen.

Nord Stream -kaasuputkien sabotointi kärjistää Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Vaikka syyllinen ei ole vielä selvillä, entuudestaan tiedetään, että tämänkaltaiset hybridioperaatiot kuuluvat Venäjän keinovalikoimaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä on nyt myös valmis käyttämään niitä osana Ukrainan sotaa ja taistossaan länttä vastaan. Lisäksi kuullaan, mitä vuotavan kaasuputken lähistöllä Tanskassa ajatellaan tapahtumista.

Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Britanniassa on siirrytty kuningas Charles III:n aikaan. Brittimonarkialla on Charlesin valtakauden alkaessa monia haasteita. Tasavaltalaispyrkimyksiä on niin Yhdistyneen Kuningaskunnan sisällä kuin entisissä alusmaissa Kansainyhteisössä. Ohjelmassa kuullaan, mitä britit ajattelevat uudesta hallitsijastaan. Lisäksi otetaan yhteyksiä Jamaikalle, jossa kampanjoidaan tasavallaksi siirtymisen puolesta. Lopuksi kenialaiskirjailija kertoo, miksi hänen mielestään entisissä siirtomaissa ei tulisi surra edesmennyttä monarkkia.

Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Italia voi ensi viikolla saada historiansa ensimmäisen naispääministerin, oikeistopopulistisen Giorgia Melonin. Melonin kanssa hallitusvaltaan vaaliliitossa haluaa Putinin kanssa veljeileviä puolueita. Pysyykö Italia EU:n Venäjälle asettamassa pakoterintamassa myös vaalien jälkeen?

Ohjelmassa kuullaan myös, miksi äärioikealta tuleva ensimmäinen naispääministeri huolettaa naisten ja vähemmistön oikeuksienajajia.

Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén.

Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukraina on syksyn tultua ottanut sodassa aloitteen itselleen ja ryhtynyt vastahyökkäyksiin venäläisiä vastaan. Venäläisasiantuntijan mukaan Venäjä on kärsinyt Ukrainassa niin raskaita tappioita, ettei kykene palauttamaan armeijaansa helmikuussa alkanutta hyökkäystä edeltäneeseen vahvuuteen. Osa asiantuntijoista arvioi jopa venäläisten rintaman romahtamisen olevan mahdollista, kunhan lännen tuki Ukrainalle jatkuu. Ohjelmassa kuullaan myös ukrainalaisupseerin arviot taisteluiden sujumisesta.

Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ruotsi käy kohti vaaleja pahentuneen jengiväkivallan keskellä. Kuoliaaksi on ammuttu tänä vuonna jo enemmän ihmisiä kuin viime vuonna yhteensä. Vaalien alla puolueet niin vasemmalla kuin oikealla ovat luvanneet tiukentaa toimia väkivallan kitkemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi.

Mikä ruokkii Ruotsin jengiväkivaltaa ja mitä sille pitäisi tehdä? Ohjelmassa kuullaan vankilanjohtajaa, ongelmalähiökoulun rehtoria sekä segregaatiotutkijaa.

Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle