Maailmanpolitiikan arkipäivää

Sota Euroopassa muutti Ranskan presidentinvaalien kampanjoinnin ja kamppailun luonteen.

Presidentti Emmanuel Macron on jättänyt kampanjoinnin muille ehdokkaille. Hän luottaa näkyvyyteensä kansainvälisillä areenoilla.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman haastattelema ranskalaisprofessorii Pascal Perrineau arvioi, että koronakriisi ja Ukrainan sota pelastavat Macronin tappiolta.

Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailija on Pasi Ilkka.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sähköistänyt Unkarin vaalikamppailun. Oppositio käyttää lyömäaseenaan pääministeri Viktor Orbánin likeistä suhdetta Putiniin. Orbán yrittää häivyttää Kreml-kaveeraamistaan ja markkinoi itseään rauhan takuumiehenä. Ohjelmassa käydään Unkarissa kuulemassa sekä Orbánin että opposition tukijoita.

Unkarin vaalituloksella on merkitystä myös Suomelle, sillä Orbán voi suhtautua asiantuntijan mukaan penseästi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen.

Ohjelman toimittavat Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut EU:n poikkeuksellisiin toimiin. Ensimmäistä kertaa historiassaan EU toimittaa aseita sotaan. Lisäksi jäsenmaat ovat suoristaneet aiemmin rakoilleet rivinsä suhtautumisessa Venäjään. Suurimman suunnanmuutoksen tekijöihin kuuluu Saksa, joka hylkäsi vuosikymmenien idänpolitiikkansa. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka EU:sta eronnut Britannia on palannut Ukrainan vuoksi EU-pöytiin.

Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjä on Ukrainan sodan myötä ryhtynyt entistäkin tiukempiin sananvapauden rajoitustoimiin ja mediakontrolliin. Vahingoittavaksi tulkitun tiedon levittämisestä voi saada pitkän vankeustuomion. Samalla Venäjä levittää disinformaatiota Ukrainasta joukkotuhoaseita kehittävänä natsivaltiona.

Ohjelmassa pohditaan Venäjän mediakentän tilaa sekä Ukraina-propagandaa. Lisäksi käydään Latviassa, jossa toimii Venäjän viimeisiin riippumattomiin tiedotusvälineisiin lukeutuva verkkolehti.

Ohjelman toimittavat Markus Kuokkanen ja Paula Vilén.

Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyökkäyssodallaan murskannut koko toisen maailmansodan jälkeisen turvallisuusarkkitehtuurin Euroopassa. Putinin sotaisista aikeista oli kuitenkin merkkejä jo vuosia sitten. Mikä Putinin maailmankuvassa motivoi hänet hyökkäämään Ukrainaan? Entä mitä seurauksia tällä on meille Venäjän rajanaapureille? Ohjelmassa kuullaan myös millaisen keskustelun venäläisen rahan valta on saanut aikaan Britanniassa.

Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sosiaalisen median alustoilla ovat levinneet kulovalkeana niin perättömät vaalivilppiväitteet kuin koronarokotedisinformaatio. Tutkimusnäyttöä on, että yhtiöiden algoritmit jopa suosivat vastakkainasettelua. Voivatko some-jätit jo horjuttaa yhteiskuntarauhaa? Ohjelmassa kysytään sosiaalisen median toimintalogiikkaa selvittäviltä datajournalisteilta, miten somejättien valta näkyy ja mitä sille voisi tehdä. Lisäksi kuullaan miten Baltiassa koronarokotedisinformaatio on vaikuttanut rokotuskattavuuteen.

Ohjelman toimittavat Satu Helin, Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ihmiset purkavat tyytymättömyyttä omia hallituksiaan kohtaan convoy-mielenosoituksissa eri puolilla maailmaa.

Se on yksi ilmentymä demokraattisten valtioiden kriisistä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii, miksi demokratian lumo heikkenee ja mitä asialle pitäisi tehdä. Lisäksi tarkastellaan sitä, kuinka Kiina haastaa totuttua käsitystä ihmisoikeuksista.

Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan?

Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kiinalle olympialaiset tarjoavat mahdollisuuden näyttää maailmanpoliittista mahtiaan. Kansainvälinen olympiakomitea myönsi kisat jo toistamiseen Pekingille Kiinan ihmisoikeusloukkauksista huolimatta. Kisoissa Kiina ei salli urheilijoilta mielenilmauksia, eikä niitä hyväksy myöskään KOK. Ovatko KOK:n suhteet autoritaarisiin maihin liian likeiset? Ohjelmassa tilannetta arvioimassa olympialaistutkijoita, urheilijoita ja heidän edustajiaan.

Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on koventanut otteitaan vallankaappauksensa vuosipäivän lähestyessä. Samaan aikaan oppositio yrittää tiivistää hajanaisia rivejään ylivoimaista vastustajaa vastaan. Myös Suomen myanmarilaisten joukossa yritetään auttaa vallankaappauksen vastustajia. Millaisessa tilanteessa Myanmar on vuosi sotilasvallankaappauksen jälkeen? Entä mikä rooli vangitulla demokratiajohtajalla Aung San Suu Kyillä on vastarintataistelijoiden keskuudessa?

Ohjelman toimittavat Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle