Venäjällä valta on aina keskittynyt yhdelle johtajalle ja häntä ympäröivälle eliitille. Vallan jakaminen laajemmalle joukolle on nähty heikkoutena.

Eurooppaa 1800-luvulla myllertäneet ajatukset vapaudesta ja demokratiasta eivät koskaan juurtuneet moskovalaiseen ajatteluun. Poliittinen kulttuuri on pohjimmiltaan erilaista kuin lännessä. Johtaja on aina lain yläpuolella. Kansa ei luota johtajiin eivätkä johtajat kansaan. Valta on Venäjällä vaihtunut pikemminkin kapinoiden kuin vaalien kautta.

1990-luvulla ikkuna demokratiaan oli auki, mutta mahdollisuus hukattiin. Valta pysyi eliitillä. 2000-luvulla hallinto on muuttunut entistä itsevaltaisemmaksi ja alkanut korostaa ulkoisia uhkakuvia.

Milloin länsi ja itä lähtivät eri suuntiin? Voiko Venäjästä koskaan tulla demokratiaa? Näitä kysymyksiä pohtivat historian professori Jukka Korpela, Venäjän historian dosentti Kati Parppei, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.