Minna Pyykön maailma

Nyt eletään upeinta lintujen laulukautta, kun myös hyönteissyöjät ovat saapuneet suureen osaan Suomea. Tuukka Kupiainen on harrastanut lintuja vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan alkukesän laulajista ja siitä, miten ne oppii tunnistamaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Juuri nyt eletään Itämeren hylkeiden karvanvaihtoaikaa, ja ne kerääntyvät kallioluodoille. Näin ne ovat luultavasti tehneet jo viimeiset 10 000 vuotta, sillä Itämeressä on elänyt hylkeitä jo viime jääkaudesta lähtien. Norppa ja harmaahylje eli halli ovat monin tavoin erilaisia lajeja, ja nämä erot vaikuttavat myös niiden selviämiseen tulevaisuudessa, kertoo hyljetutkija Antti Halkka. Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingissä kimmeltävän Suomenlahden rannalla. He juttelivat myös siitä, mitä kaikkea hylkeiden elämästä ei vieläkään tiedetä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Näihin aikoihin sinitiaisen poikaset kuoriutuvat eri puolilla Suomea. Ainakin pari miljoonaa höyhenetöntä poikasta aloittaa nyt parhaillaan elämäänsä pesän lämmössä! Pesällä onkin iso merkitys tiaisenpoikasten pärjäämisessä, kertoo aiheesta väitellyt tutkija Pauliina Järvinen. Minna Pyykkö jututti häntä Turussa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tänä vuonna vietetään maapallon monimuotoisuuden juhlavuotta ja laaditaan uusia suunnitelmia lajikadon pysäyttämiseksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä paljonko maapallolla on lajeja. Tällä hetkellä niitä tunnetaan pari miljoonaa, mutta todellinen lukumäärä voi olla moninkertainen. Ja siitä joukosta jopa puolet voi olla hyönteisiä! Millaista on olla löytämässä tieteelle uusia hyönteislajeja? Ja miltä monimuotoisuus tuntuu sademetsissä, joissa lajeja on valtavasti? Minna Pyykkö jutteli aiheesta professori Ilari Sääksjärven kanssa Turun Ruissalossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

"Mun mielestä kasvi jolla ei ole tarinaa on niinkuin tyhjä sivu", sanoo puutarhakirjailija Mari Mörö. Minna Pyykkö soitti hänelle Mikkeliin. He juttelivat puutarhan väreistä, valoista, muodoista, puutarhan ajasta ja taiteilijoista puutarhoissa. Mari Mörö puhui myös toivosta, joka hänen mielestään liittyy vahvasti puutarhaan ja sopii hyvin tähän äitienpäiväaamuun tänä erikoisena keväänä.

Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlife Suomesta ja luontotoimittajat Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö viettivät keväisen yön Lohjalla lintuja kuunnellen. Minna Pyykön maailma- ohjelma tehtiin suorana paikanpäältä Hyvelänjärven rantapenkalta. Äänisuunnittelusta vastasi Mikko Kuokka. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kimalaiskuningattaret ovat nyt juuri liikkeellä. Ne ovat superäitejä jotka etsivät parhaillaan kuumeisesti uutta pesäpaikkaa tulevalle yhteiskunnalle jonka sitten perustavat. Niiden karvaisilla harteilla onkin paljon, esimerkiksi tulevan mustikkasadon suuruus!

Onneksi kimalaiset ovat myös hämmästyttävän älykkäitä. Minna Pyykkö jutteli kahden kimalaistutkijan professori Dave Goulsonin ja tutkijatohtori Olli Loukolan kanssa siitä, miten hämmästyttäviä kavereita kimalaiset oikein ovatkaan. Ohjelma on uusinta viime keväältä.

Kuva: Minna Pyykkö / YleKuva: Juha Laaksonen / Yle

Nyt keskellä kevättä kannattaa seurailla hetki kasveja. Sillä ne ovat paljon ihmeellisempiä kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi! Kasvitutkimus on tuonut viimeisten vuosikymmenten aikana hämmästyttäviä tietoja kasvien aisteista, viestinnästä, vuorovaikutuksesta, oppimisesta, muistista ja liikkeistä. Kasvit myös liikkuvat vaikka meidän on vaikea huomata sitä. Minna Pyykkö jutteli kasvien salaisesta elämästä luontokuvaaja Riitta Angervuon ja Aarre Leskisen ja tutkimuspäällikkö Eetu Puttosen kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonto on kirjailija Eeva Kilvelle tärkeä. Hän on kirjoittanut siitä paljon: tähtitaivaista, ampiaisista, sudenkorennoista, perhosista, puista, metsistä, luonnon arvosta- ja meistä ihmisistä luonnon osana.

Minna Pyykkö tapasi kirjailijan sillä hetkellä kun hän oli juuri saanut käsiinsä tuoreimmat teoksensa Sininen muistikirja. Siinäkin luonto on vahvasti mukana. Ohjelma on uusinta viime vuoden pääsiäissunnuntailta. Kuva: Anna-Riikka Carlson

Suomi on tuhansien järvien, jokien, lampien ja pitkän meren rannan maa. Täällä on kalastettu niin pitkään kuin ihmisiä on täällä asunut. Ja jossain vaiheessa tätä pitkää historiaa on tullut tarpeelliseksi antaa kaloille nimiä.

Miten suomalaiset kalat ovat saaneet nimensä? Miksi osa nimistä on niin outoja? Kertovatko kalojen nimet niiden merkityksestä entisajan suomalaisille? Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksessa kielitieteilijä Klaas Ruppelin kanssa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle