Minna Pyykön maailma

Mitä kasvin rakennetta katselemalla voi päätellä sen elinoloista? Voiko kasvien rakenteita soveltaa ihmisten keksintöihin? Miten jättiläislumpeen lehti voi kannattaa ihmisen?

Minna Pyykkö oli kasviretkellä juttelemassa kasvien rakenteista ja arkkitehtuurista kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa.

Miten hyviä lentäjiä sudenkorennot ovat? Mistä niitä löytää? Kuinka korentoja kannattaa valokuvata? Mitä ne tekevät sateella? Minna Pyykkö oli sudenkorentoretkellä hyönteisharrastaja, tietokirjailija Sami Karjalaisen kanssa Nuuksiossa. He olivat etsimässä erästä Suomen suurinta korentoa - isoukonkorentoa.

Oppiminen, ongelmanratkaisukyky, luovuus, kekseliäisyys, joustavuus, muisti, työkalojen käyttö, käsitys omasta itsestä... Älykkyyden määrittäminen ei ole helppoa ihmisilläkään ja älykkyystestit tavoittavat vain osan siitä. Eläinten älykkyyden testaaminen on vielä hankalampaa, mutta viime vuosina on saatu tietoa jopa selkärangattomien yllättävistä oppimiskyvyistä. Dosentti Jussi Viitala on tutkinut ja opettanut eläinten käyttäytymistä vuosikymmenten ajan. Hän on kirjoittanut eläinten älykkyydestä myös kirjan. Minna Pyykkö kävi Hämeenkyrössä juttelemassa Jussi Viitalan kanssa eläinten älyn maailmasta. Kuva: Pentti Kallinen / Yle

Miten pitkä ihmisen tarina tässä maailmankaikkeudessa on? Mitä kaikkea me kannamme edelleen omassa kehossamme muistona tästä tarinasta. Minna Pyykkö jutteli evoluutiopaleontologian professori Mikael Forteliuksen kanssa ihmislajin synnystä ja siitä miten paljon tutkijoiden oma aika vaikuttaa siihen mitä fossiileista päätellään. Entä mitä kaikkea ei vielä tiedetä? Ja miten iso merkitys koirilla on saattanut olla ihmisen historiassa? Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2018. Kuva: Daniel Burgas

Miten luontokokemuksen voi tallentaa elokuvaan? Pitääkö leffan eläinten olla söpöjä ja karvaisia? Sopiiko samanlainen musiikki kovakuoriaisten ja hirvien taustalle? Mikä on musiikin merkitys luontoelokuvissa? Minna Pyykkö jutteli luontoleffoja pitkään tehneen tuottaja Marko Röhrin ja säveltäjä Panu Aaltion kanssa siitä, miten Suomen luonto sopii elokuvan aiheeksi.

Jonain lämpimänä kesäisenä päivänä kannattaa katsella luonnossa häärääviä kovakuoriaisia. Ne ovat monella tavalla hämmästyttävää porukkaa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa kovakuoriaisista professori Jyrki Muonan kanssa Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisosastolla. Kovakuoriaisten elämän ihmeellisyyksien lisäksi ohjelmassa päästään puhumaan myös erikoisista tutkijoista, kreiveistä, sattumasta, räjähtävästä hyppyvoimasta, vuosimiljoonista, mannerlaattojen liikkeistä ja metsien synnystä! Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kalojen käyttäytymistä on tutkittu tosissaan vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siksi viime aikoina onkin selvinnyt hämmästyttäviä tietoja siitä, miten kalat oppivat ja muistavat. Minna Pyykkö juttelee kalojen käyttäytymisestä Helsingin yliopiston dosentti Heikki Hirvosen kanssa Helsingissä Vanhankaupunginkosken rannalla. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Oletko koskaan potkaissut lehmänläjää ja kumartunut katsomaan kuoriaisporukkaa, joka läjästä paljastuu. Mitä ihmettä ne siellä tekevät? Miksi ne viihtyvät siellä? Miten hankalaa on elää kakassa? Miksi niiden tutkiminen on tärkeää? Entä miten dinosaurukset ja pyramidit liittyvät lantakuoriaisiin? Professorit Kari Heliövaara ja Tomas Roslin ovat olleet pitkään kiinnostuneita lantakuoriaisista. Minna Pyykkö lähti heidän kanssaan lantakuoriaisretkelle Kosken kartanon laitumelle Varsinais-Suomeen. Ohjelma on uusinta viime kesältä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Millaisia ovat suomalaiset ihmissudet? Miksi syntytarinat ovat olleet tärkeitä entisajan ihmisille? Mikä on käärmeiden käräjäkivi? Entä miksi sananjalka kukkii vain juhannusyönä?

Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurintutkija Merja Leppälahden. He juttelivat juhannuksen kunniaksi siitä, millaisia myyttisiä hahmoja ensiajan ihmiset ovat voineet kuvitella keskikesän luonnossa kohtaavansa.

Nyt eletään parasta kukka-aikaa luonnossa. Niitä voi löytää pellon pientareilta, niityiltä, kalliolta, rannoilta, soilta, metsistä tai pihamaalta.

Biologi tietokirjailija Pentti Halenius on kasviretkeillyt aktiivisesti viimeisen kuuden vuoden ajan. Hän on tehnyt yhdessä Arto Rantasen kanssa opasta Kasvibongarille. Minna Pyykkö kävi Nurmijärvellä Pentti Haleniuksen kotipihalla juttelemassa luonnonkukista ja niiden maailmasta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle