Tässä erikoisjaksossa Juuso Pekkinen ja Heikki Valkama paneutuvat yakuzaan, eli Japanin mafiaan! Vieraana jaksossa on KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgren, sekä yakuza-rituaaleja gradussaan tarkastellut Heidi Mäntylä. Millä tavoin yakuzaan usein liitetyt rituaalit karsivat järjestön riveistä mahdollisia “vapaamatkustajia” ja minkälaisissa asioissa yakuza muistuttaa järjestäytyneitä rikollisporukoita muualla maailmassa? Ja miten Heikki meinasi päätyä naimisiin yakuza-pomon tyttären kanssa?

Suomalaiset syövät toisinaan mössöä, jota ei voi sushiksi kutsua, sanoo keittiömestari Jesper Björkell. Hän ja Japanin-tutkija Miika Pölkki haastavat Heikin ja Juuson käsitykset japanilaisesta ruoasta. Ruoka liittyy Japanissa kaikkeen, ja kaikki liittyy ruokaan.

Kun Yhdysvalloissa peliteollisuus syntyi armeijan tekemän innovoinnin sivutuotteena, japanilaisille peleissä oli kyse hauskanpidosta. Japanin videopelihistoriasta voinee tuskin puhua mainitsematta Nintendoa. Miten Nintendo ja rakkaushotellit liittyvät toisiinsa? Juuso fanittaa Zeldaa, Heikki muistelee 1980-luvun japanilaisia pelejä. Asiantuntijoina jaksossa ovat pelitoimittaja Panu Saarenoja, sekä pelejä tutkiva Matti Karhulahti.

Shintolaisuuden mukaan kaikilla esineillä on sielu, ja siksi japanilaiset rakastavat robotteja. Tai näin ainakin väitetään. Onko japanilaisten suhde robotteihin todella näin yksioikoinen? Heikin ja Juuson asiantuntijavieraana maailman siisteimmän tittelin haltija, sosiaalisia robotteja suunnitellut robottitutkija Minja Axelsson.

Yukio Mishima oli Japanin kirjallisuushistorian kauhukakara, joka yritti vallata armeijan päämajan. Homma päättyi seppukuun. Miksi yli tuhat vuotta sitten eläneiden hovinaisten tekstejä voidaan pitää oman aikansa blogipostauksina? Heikki ja Juuso valloittivat studion yhdessä japanilaisia kirjoja kääntäneen tietokirjailija Raisa Porrasmaan ja Mishimasta väitelleen Itä-Suomen yliopiston lehtori Terttu Rajalan kanssa.

Miltä kuulostaa listaykkönen, jonka suomalainen muusikko Janne Hyöty teki japanilaiselle poikabändille? 120 miljoonan asukkaan Japanissa on aivan omanlaisensa musiikkimarkkina. Onko suomalainen Janne Hyöty törmännyt maan idolitehtaiden pimeään puoleen, kyselevät Heikki ja Juuso.

Japani on kontrastien maa: vanhat uskonnot ja uusin teknologia sulassa sovussa, minimalistinen seesteisyys ja aggressiivinen kaupallisuus rinta rinnan. Kumpikin ääripää on hyvin japanilaista. Mitä tämä kaikki merkitsee muotoilun näkökulmasta? Japanissa kasvanut muotoilija Joona Kallio ja japanilainen suunnittelija Etsuro Endo kertovat Juusolle ja Heikille, miksi esimerkiksi japanilainen graafinen suunnittelu toimii eri säännöillä kuin suomalainen.

Tutkija Lasse Lehtonen on kirjoittanut kirjan "Japanilainen musiikki: Taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin". Lehtosen johdolla Heikki ja Juuso sukeltavat äänimaailmaan, joka ensin kuulostaa vieraalta, mutta onkin yllättävän tuttu. Jakson biisinäytteet saattavat yllättää! Japanilaisten ja suomalaisten sielut soivat yhteen musiikissa(kin).

Japanilaiset ovat kuvan mestareita. Ehkä juuri siksi nettimeemien ja kuvalautojen juuret löytyvät satojen vuosien takaa Japanin visuaalisesta kulttuurista. Heikin ja Juuson vieraana ovat japanilaisen estetiikan dosentti Minna Eväsoja, sekä internetkulttuuria ja kuvalautoja tutkinut Eliisa Vainikka.

Kun Japanissa syntynyt suomalainen Tomio Pihkala kävi koulun baseball-kerhossa, valmentaja saattoi heittää häntä pallolla rangaistukseksi löysästä harjoittelusta. Japanissa yhteisö tulee urheilussakin ennen yksilöitä. Kaikki pitää sietää. Tämän tietää myös suomalainen Arto Sieppi, jolla on kokemusta Japanin naisten jääkiekkomaajoukkueen valmentamisesta. Heikki ja Juuso haastavat japanilaisen urheilun tuntijat studion tatamille keskusteluun.