“Ilman radikaalisti luovaa ajattelua ei ole mahdollista tuottaa todellisia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin”, sanoo erityisasiantuntija Milla Kokko Aalto-yliopiston radikaalin luovuuden tiimistä.

Ei enempää eikä vähempää kuin maailman pelastaminen siintää Aalto-yliopiston radikaalia luovuutta kiihdyttävän, koko yliopiston lävistävän strategisen teeman horisontissa. Se onnistuu moni- ja poikkitieteellisillä lähestymisellä, istuttamalla radikaalia luovuusajattelua organisaatioihin ja yhteiskuntiin, innostamalla opiskelijoita törmäyttämään järjettömiltäkin tuntuvia ideoita ja opettelemaan olematta pelkäämättä epäonnistumisia. Milla Kokolla on pitkä tausta markkinoinnin parista strategina, mutta samalla hän haluaa korostaa sitä, että jo uskossa oleville saarnaaminen ei ole oikotie onneen. “Luovuus ei voi rajoittua vain luoville aloille”, Kokko sanoo. “Maailmassa on kaikkina aikoina ollut ja tulee aina olemaan pieni joukko yksilöitä, jotka toteuttavat radikaalisti luovaa ajattelua ja toimintaa, vaikka ympäristö olisi mikä, mutta se ei riitä: luovuutta ja uudenlaista luovuusajattelua pitää saada paljon laajemman joukon käyttöön, organisaatioissa, yhteiskunnassa ja koko ihmiskunnassa. Meillä ei kertakaikkiaan ole varaa jättää radikaalisti luovaa ajattelua ja toimintaa vain pienen joukon harteille.”

Tämän kertaisessa jaksossa Wörksin Mikko Airas vääntää Milla Kokon kanssa luovuudesta, yliopistojen sivistystehtävästä ja yritysten kyvystä aidosti muuttaa toimintaansa radikaaliin suuntaa. Miten radikaali luovuus suhtautuu osakkeenomistajien voittovaatimuksiin? Pystyykö radikaali luovuus heiluttamaan status quo:ta? Ovatko mainostoimistot ja niiden luovat edes oikeasti luovia, saati radikaaleja? Kuka sitä maailmaa oikeasti pystyy muuttamaan?

“Muutos on helppoa ja tapahtuu välittömästi”, väittää webinaarivieras Johannes Koponen Konsensus.me:stä, "hankalaa on hahmottaa, miten muutosta ohjataan ja mitkä asiat ovat pysyviä".

Johannes Koposella on pitkä tausta strategisesta ennakoinnista sekä yritysten että julkisen hallinnon kanssa. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjan alustataloudesta ja toisen sosiaalisen median vallankäytöstä, ja hän viimeistelee väitöskirjaansa, joka tutkii alustatalouden liiketoimintamalleja.

Nykyiset elämäntapamme ja arvomme ovat uhattuina, mutta me markkinoimme pahvipillejä, moni markkinoinnin suunnittelija mietiskelee. Huonot uutiset syövät motivaatiota niin markkinoijilta kuin sen suunnittelijoilta.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Nostalgisen epätoivon sijaan on ymmärrettävä oma vaikutus yhteisiin kykyihin ohjata muutosta. Tämän ymmärryksen taustalle tarvitaan strategista ennakointia, eli kykyä vastata kysymykseen "Mistä on kyse?"

Suomessa on perinteisesti ollut kovatasoista ennakointia ja laadukasta päätöksentekoa, mutta vain harvoin näitä elementtejä osataan tuoda yhteen, Koponen pohtii. Miten strateginen ennakoiminen toimii? Osaavatko yrityskset aidosti hyödyntää strategista ennakointia, vai ovatko megatrendiraportit johtoryhmän kahvipöytäkirjoja? Miten se voidaan implementoida operaatioihin, tuotekehitykseen, tuotteistukseen, markkinointiin?

Miten generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää ennakoinnissa? Voivatko tekoälyn tarjoamat ratkaisut olla aidosti luovia? Vaikuttavatko suuriin kysymyksiin vain systeemisiä ratkaisuja tarjoavat valtioiden kokoiset toimijat, vai voiko jokaisella meistä olla merkitys muutoksessa luovimisessa?

Me suomalaiset olemme markkinoinnissa maailman parhaita keskinkertaisuudessa.

Lauri Toivonen on ollut johtamassa suurta muutosta, suorastaan disruptiota S-ryhmän markkinoinnissa viimeisen 7 vuoden aikana. Hänellä on tunnetusti mielipiteitä, ja kaikki niistä eivät ole mannaa sen enemmän yritysjohtajien kuin mainostoimistopomojenkaan korville.

Lauri Toivonen ja Wörksin Mikko Airas ovat ikuisuuskysymysten äärellä. - Onko Suomessa globaalin tason markkinointi-itsetuntoa? - Onko mainostoimistoista enemmän haittaa kuin hyötyä brändiä johdettaessa? - Mitä markkinointiosaamista yrityksillä pitää olla oman katon alla? - Miksi brändiosaamista ostetaan eikä johdeta?

Teemana "Mainostoimisto ei voi johtaa brändiä”.

Katri Saarikivi, aivotutkija ja Samoi Oy:n perustaja: “Ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa paremmalla etätyöllä”.

Aivotutkija Katri Saarikiveä kollegoineen kiinnostaa, miksi etätyö tuntuu raskaalta. Etäily on yhteydessä suurempaan vaihtuvuuteen, luovuuden vähenemiseen, johtamisen ongelmiin ja uupumukseen. Voisiko tämän kaiken muuttaa ja tehdä etäilystä ihanaa? Voisiko myyntiä lisätä aivot synkkaamalla? Onko ainoa ratkaisu näihin ongelmiin pakottaa työntekijät takaisin toimistolle? Voisiko tämän kaiken muuttaa ja tehdä etäilystä ihanaa? Miten luottamukseen ja kasvokkain tapahtuvaan asiakasvuorovaikutukseen perustuva Wörks ratkaisi ongelman, kun pandemia lopetti yhdessä tekemisen kuin veitsellä leikaten?

Tässä webinaarissa sukelletaan Katri Saarikiven alustuksessa empatian ja vuorovaikutuksen aivomekanismeihin sekä siihen, millä tavoin nämä toimivat tietokonevälitteisesti. Wörksin perustajan Mikko Airaksen kanssa keskustellaan siitä, miksi vuorovaikutuksesta kannattaa työelämässä kiinnostua, ja minkälaisia mahdollisuuksia meillä voisi nyt ja tulevaisuudessa olla verkkovuorovaikutuksen parantamiseen. “Mitäs huomenna tehdään?” -webinaari työn huomisesta.

Sarja keskusteluja työelämän huomisesta, siitä miksi kaikki muuttuu, ennustamisen mahdottomuudesta, teknologian herroista ja orjista, epätäydellisen täydellisistä ihmisistä, oikein ja väärin tekemistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Vaikuttavista asioista.