Murremyytin murtajat

Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen

Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.

Millaisia muutoksia suomalaisessa

Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.

Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse

Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.

Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.

Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten

Videoiden

Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia