Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi. Millainen rooli 2020-luvun Turussa on latinalla, espanjalla ja suomen murteilla? Millaisissa tehtävissä käytetään – ja jätetään käyttämättä – kaupungin toista virallista kieltä ruotsia? Entä miten tutkiakielimaisemasta löytyvää loukkaavaa kielenkäyttöä, ja miten kielillä leikitellään yritysten nimissä? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa tuoreenartikkelikokoelman tekijät Tommi Kurki ja Hanna Lantto, jotka työskentelevät yliopistonlehtoreina Turun yliopistossa.

Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä osana arkeaan. Viestintäteknologia on mullistanut mahdollisuudet suomenkieliseen kanssakäymiseen. Miten eri ikäluokkia edustavat korkeakoulutetut bostoninsuomalaiset kuvaavat suomen kielen roolia elämässään? Mitä he ajattelevat kielten sekoittamisesta? Entä millaisia - useitakin -  myyttejä tutkimus murtaa?

Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.

KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan?  Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.

Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat?  Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.

Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä.  Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.

Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin luokkiin? Entä miten tulkinnat puhujan alueellisesta jasosiaalisesta taustasta liittyvät toisiinsa? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa prof. Saara Haapamäki ja post doc -tutkija Sarah Wikner Åbo Akademista. He myös kertovat, millaisin menetelmin he ovat näitä kysymyksiä lähestyneet ja miksi.

Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun ja 2020-luvun laululyriikoissa ilmeneviä puhekielisyyksiä sekä sitä, miten lukiolaiset eri puolilta Suomea raportoivat omasta kielenkäytöstään. Johannan haastateltavina suomen kielen maisterintutkielmaa populaarimusiikin lyriikoista viimeistelevä Aino Suikkanen ja akatemiatutkija Olli Kuparinen Tampereen yliopistosta.

Miten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa sitä, mikä arabian opetusta koskevissa havainnoissa pätee yleisemminkin kielten opetukseen ja mitä S2-opettajan olisi hyvä tietää arabiankielisistä oppilaista.