Murremyytin murtajat

Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin?  Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli  Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.

Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei?

Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin?

Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.

Yksilön kieli muuttuu, mutta milloin ja miten? Miten muutosta voi tutkia? Kielentutkijat Hanna Lappalainen ja Liisa Mustanoja kertovat, miten samoja helsinkiläis- ja tamperelaispuhujia on päästy tutkimaan peräti kolmesti ja mitä tässä salapoliisityössä on selvinnyt. Jaksossa kuullaan myös ääninäytteitä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Haastattelijana toimii Johanna Vaattovaara.

Onko  Helsingin puhekieli murretta? Jyrääkö se muut suomen muodot, ja mihin  suuntaan se on muuttumassa? Entä miten sitä voi tutkia? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan Olli Kuparisen kanssa,  jonka tutkimus sai lähtölaukauksen Robinin hittibiisistä.

Onko sinulle selvää, mitä meänkieli on? Mitä meänkieli merkitsee tornionlaaksolaisille Ruotsissa, ja kuinka eri tavalla se hahmotetaankaan Suomessa? Ja mistä syystä?

Tässä jaksossa Johanna Vaattovaara ja Elina Kangas vastaavat näihin kysymyksiin. Jaksossa tehdään selkoa siitä, miten muuten niin mutkaton Tornionlaakson raja on kuin paksu muuri kielellisten samaistumisten, asenteiden ja meänkielen käsitteistämiseen liittyvien erojen kannalta. Mitä sellaista tapahtui vuonna 1809, joka tuntuu Ruotsin tornionlaaksolaisten elämässä yhä tänäkin päivänä, ja miksi rajan takana Suomessa asiat ovat aina olleet paljon paremmin?

Miksi peräpohjalaisissa murteissa lähethään sauhnaan ja menhään methään vaikka muualla ei? 

Miksi murretta tuntemattoman on mahdotonta matkia hoota oikeisiin paikkoihin? Entä mitä ne hoon paikat oikein ovat?

Tässä jaksossa tehdään selkoa hoon paikkojen salatusta elämästä ja annetaan vinkit hoon päältä puhumisen matkimiseen.

Aiheesta Johannan kanssa keskustelemassa tornionlaaksolainen Elina Kangas Ruotsin Kielineuvostosta.