2020-luvun piti olla iloinen vuosikymmen. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja syksyn 2023 pelko lintuinfluenssasta kertovat muusta.

Luonto herättää suomalaisissa vahvoja tunteita. Kauppinen näkee syyn historiassa. Suomen nousutarinassa sotakorvauksia maksavasta maasta vaurastuvaksi teollisuusmaaksi luonnonvarojen käyttäminen on ollut keskeisessä osassa. Luonnonsuojelu on ollut uhka tälle edistyspyrkimykselle.

2010-luku oli älypuhelimen ja somen vuosikymmen. Suomalaistenkin ammattien listalle tuli uusi tulokas: tubettaja. Videoillaan vloggaajat kertoivat arjestaan ja ajatuksistaan, katsojille heistä tuli kuin kavereita.

Veronica Verho, mariieveronica, on yksi alan pioneereja Suomessa. Hän aloitti vloggaamisen teini-ikäisenä omasta huoneestaan äidiltä lahjaksi saadulla kameralla. Nyt Verhon YouTube-tilin videoita on katsottu yli 65 miljoonaa kertaa. Instagramissa seuraajia on 268 000.

2000-luku oli vahvan talouden vuosikymmen, nousu päättyi 2008 finanssikriisiin. 

Vuonna 2000 Tarja Halonen valittiin presidentiksi. Vuosikymmen toi myös ensimmäisen naispääministerin. Naiset nousivat rockfestareiden päälavoille ja uudet äänet liittyivät suomirockin perintöön ja kertoivat uusia tarinoita.

1990-luvulla Suomi liittyi EU:hun, huusi MM-lätkää ja istui television ääressä – esimerkiksi laulamassa Bumtsibumia.

Ruben Stiller syntyi vuonna 1961, ylioppilaaksi hän tuli 1980. Stiller sanoo syntyneensä hyvään aikaan: töihin pääsi heti aikuisiässä ja tulevaisuudennäkymät olivat valoisat. 80-luvulla kuluttaminen oli mahdollista yhä useammalle, yhtenä sen merkkinä yleistyneet ulkomaanmatkat. Suosituimpiin ravintoloihin jonotettiin.

1970-luvulla Suomi eli Kekkosen aikaa.

1960-luku oli nuorison esiinmarssin vuosikymmen. Suuret ikäluokat tulivat aikuisikään ja vaikuttajiksi yhteiskuntaan – myös haastamaan aiempien sukupolvien ajatuksia. Nuorisosta alettiin puhua erillisenä ikäryhmänä.

1950-luku oli Suomen ja suomalaisten jälleenrakentamisen vuosikymmen. Suomi vaurastui, teollistui, kaupungistui ja kansainvälistyi. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman syyskuussa 1952. Muutamaa kuukautta aiemmin Suomi oli järjestänyt olympialaiset.

1940-luku oli sodan ja vaaran vuosien vuosikymmen. Sen loppuun ajoittuu Suomen korkein syntyvyys. Vuonna 1947 syntyi yhteensä 108 168 lasta, Suomen suurin ikäluokka.

1930-luku nosti Alvar ja Aino Aallon kansainväliseen maineeseen. Kolmijalkainen Aalto-jakkara, Paimion parantola ja Kotkan Sunilan tehdasmiljöö ovat kaikki Aaltojen 30-luvun tuotantoa. Jani Kylmänen harrastaa Alvar Aaltoa. Aaltojen muotoilu sykähdyttää siinä määrin, että Sunilassa oleva vapaa-ajan asunto on sisustettu täysin Aallon hengessä.