Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Ohjelmasarjan viimeisessä jaksossa mietimme, mitä kaikkea 2020-luvun vaihteessa on tapahtunut tasa-arvon kannalta. Mitä voimme juhlia, entä millaisia uhkakuvia on edessä?

Juhlalähetyksen kunniaksi jaamme ohjelmamme vieraille eli ansioituneille ja inspiroiville feministisille maailmanparantajille liputuspäiviä, ruusuja, kultaa ja mirhamia. Lopuksi vetoamme vielä kerran feminismipiikkiä epäröiviin kansalaisiin ja summaamme, miksi ihmisen kannattaa tunnustaa tasa-arvoaatteen vaaleanpunaista väriä sukupuoleen, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta.

Tämä on Naisasiatoimisto Kaartamon & Tapanaisen viimeinen jakso. Sarjaa on esitetty Yle Puheessa ja Yle Areenassa kolmen vuoden ajan.

Eräs hyvin vähäosainen ihmisryhmä jää helposti sivuun intersektionaalisen feminismin keskusteluissa: huumeita haitallisesti käyttävät ihmiset eli riippuvuussairaat. Siitäkin huolimatta, että monet käyttäjät ovat nuoria ja kuolevat nuorina, erityisesti jos ovat naisia. Miksi heitä halutaan rangaista sairaudestaan?

Vieraamme, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on yksi harvoista terveysturvallisuuden asiantuntijanaisista, jotka johtavat koronaviruksen vastaisia toimia. Hän on myös yksi niistä harvoista asiantuntijanaisista, jotka saavat mediassa näkyvyyttä: miten sukupuoli on vaikuttanut siihen, millaisen työrauhan hän on saanut?

Mietimme myös miten karkeasta puheesta on tullut normi, mutta raivoava feministi saa edelleen kärsiä sanktiot. Lopuksi Iso feministi vastaa kysymykseen, puhutaanko vihapuheesta liian neutraalissa sävyssä – pitäisikö puhua vain äärioikeiston vihapuheesta?

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo, miksi köyhyys on yksi niistä asioista, joiden takia ihmisoikeudet eivät toteudu kaikilla Suomessa. Entä onko Suomi tehnyt voitavansa edistääkseen ihmisoikeuksia globaalilla tasolla – esimerkiksi Afganistanissa?

Puhumme myös normeista, jotka ovat usein näkymättömiä oletuksia, joilla suljemme erilaiset lauman ulkopuolelle. Onneksi taiteessa normeja tehdään nähtäviksi, jotta niitä päästään myös murtamaan.

Mietimme myös, onko suuri kahtiajako koronarokotteiden suhteen oikeasti olemassa oleva asia? Entä miten voisimme puhua aiheesta ilman, että ystävyys- tai sukulaissuhteet ovat katkolla? Iso feministi puolestaan vastaa, onko olemassa suurta feministien salaliittoa.

Filosofi Elisa Aaltolan mukaan ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, ymmärrämmekö olevamme yksi eläinlaji muiden joukossa. Miten eläinten sorto ja seksismi liittyvät yhteen? Entä ovatko feministit ymmärtäneet, että eläinten sorto on on sidoksissa samaan patriarkaaliseen vallankäyttöön?

Puhumme myös siitä, johtaako perhevapaauudistus onnellisempiin heteroperheisiin. Vai haluaako kotia hirmuhallitseva heteronainen edes jakaa prinssillensä puolta valtakunnastaan?

Mietimme myös, kuinka aina tarvitaan aktivisteja, jotka uskaltavat mennä ajan henkeä vastaan. Iso feministi puolestaan vastaa, ovatko niin sanotut designvauvat uhka ihmisyydelle vai vain keino parantaa lapsettomien mahdollisuuksia saada lapsi.

Tänään puhumme taakasta, jota julkinen elämä yhteiskunnallisena vaikuttajana tuo. Kulttuurilobbari ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, miten mediakohut vaikuttivat hänen haluunsa osallistua. Entä onko poliittinen ilmapiiri muuttunut niin, että tilaa on tullut myös tunteille ja epätäydellisyydelle?

Puhumme myös tulevaisuudesta, jota muokkaa teknologinen kehitys. Millaiseksi muodostuu maailma, jos esimerkiksi keinoälyä kehittävät vain miehet? Miksi teknologia-alan pioneerinaiset on unohdettu ja miehet kiilanneet muut pois tietokoneelta 1980-luvulta lähtien?

Mietimme myös, miksi woken tai metoo-liikkeen kritisoijat ottavat esille aina räikeimmät ylilyönnit ja pitävät niitä edustavina esimerkkeinä aktivismista. Lopuksi Iso feministi kertoo, onko sivistynyt ja ystävällismielinen ero taas vain yksi osa menestyneen keskiluokkaisen elämäntavan performointia.

Angela Merkel on hallinnut maailmanpolitiikkaa vuosikausia. Mikä on väistyvän liittokanslerin merkitys tasa-arvon kannalta? Onko hän feministinen sankari vai vain yksi valtaapitävä housupuku toisten housupukujen joukossa? Vieraamme, Helsingin Sanomien Saksan-kirjeenvaihtajana työskennellyt Tiina Rajamäki kertoo.

Puhumme myös seksuaalikasvatuksesta. Kuinka erilaisia ihmisiä huomioivaa se on nykypäivänä? Vai lähdetäänkö yhä siitä 1970–80-lukulaisesta ajatuksesta, että on vain heterotyttöjä ja heteropoikia, ja pojilla on niitä haluja, joita tyttöjen pitää varoa?

Puhumme myös siitä, olemmeko pandemia-ajan eristäytymisen vuoksi luisumassa kohti konservatiivisempaa maailmaa. Lopuksi Iso Feministi kertoo, miksi niin moni nainen on viime vuosina saanut autismikirjon diagnoosin.

Puhumme woke-keskustelusta, jota on Yhdysvaltojen ja Englannin lisäksi alettu käydä myös Suomessa. Miksi toisten vastuuttaminen syrjivistä kommenteista on joidenkin mielestä turhaa kyttäämistä?

Vieraamme, Jäbät ja tunteet -podcastin Nosh A Lody kertoo, millaisia miehen malleja hänellä on ollut. Miten kongolainen perhe on vaikuttanut siihen, millainen poika, isä, kumppani ja ystävä hänestä on kasvanut?

Mietimme myös, miten nykykauhussa pääsevät ääneen naisten ja mustien kokemat kärsimykset ilman että niillä herkutellaan. Ja lopuksi suuri ja mahtava feministi kertoo, mitä transoikeuksiin liittyvässä keskustelussa usein ymmärretään väärin.

Suomessa pohditaan paraikaa sijaissynnyttämisen sallimista hyvin monimuotoisillekin perheille. Mutta miksi sijaissynnyttäjän saama palkkio nähdään edelleen moraalittomana? Millaisia eettisiä keskusteluja lapsen oikeuksista, perhesuhteista ja sijaissynnyttäjän asemasta pitäisi käydä? Tutkijatohtori Tiia Sudenkaarne kertoo.

Puhumme myös lastensuojelusta. Miksi siitä on tullut meille peikko, jota pitää välttää viimeiseen asti? Tulisiko lastensuojelusta pienempi häpeä, jos näkisimme sen enemmän avunantona ja huolehtimisena kuin kyttäämisenä ja puuttumisena?

Mietimme myös sitä, kuinka julkisessa puheessa osataan nykyisin piilottaa läskifobia ihan uudenlaisiin kiertoilmauksiin.

Miltä tyttärestä tuntuu, kun isä katoaa pulloon, ja miten alkoholisti-isä vaikuttaa omiin ihmissuhteisiin? Kuinka kannattaa kohdata riippuvuussuhteessa oleva läheinen, ja miten huolehtia oman tuskan purkamisesta? Tietokirjailija, isänsä alkoholille menettänyt Johanna Pohjola kertoo.

Mietimme myös, mitä on sukupuolisensitiivinen tai sukupuoli-inklusiivinen tai sukupuolifluidi ajattelu. Muotimaailmassa puretaan jo mukavasti kaksinapaista sukupuoliajattelua, mutta miten tätä asetelmaa ajatellaan uusiksi kouluissa ja kasvatuksessa? Olisiko 2020-luku jo aika uudelle sensitiivisyydelle muutenkin – miten osaisimme kuunnella, oppia ja ymmärtää toistemme kokemuksia paremmin?

Ohjaaja Suvi West kertoo, millaista on Suomen valtion harjoittama kolonisaatio tänä päivänä Saamenmaalla. Parantaako juuri asetettu totuus- ja sovintokomissio saamelaisten asemaa? Entä millaista on, kun vähemmistöön kuuluvana joutuu aktivistiksi vastoin tahtoaan?

Puhumme myös siitä, miksi aikuisten pitäisi ottaa mallia lapsilta – esimerkiksi futiskatsomossa. Mistä kertoo kannattajakulttuuri, jossa häviäjälle buuataan? Entä miksi vanhempia sukupolvia närästää, kun nuoremmat osaavat vaatia ja vetää rajoja.

Lopuksi suuri feministi vastaa kysymykseen siitä, löytyykö myös sateenkaaren päästä metoo-liikehdintää.