Nobel tai ei mitään

Pitkään odotetussa jaksossa Rasmus ja Vehka perehtyvät Saul Bellow'n teosten kiemuroihin ja pohdiskelevat muun muassa sitä, mitä dekaanit tekevät joulukuussa, onko Bellow cool vai ärsyttävä, ja kuinka Herman Melvillen Moby Dick ja Voltairen Candide liittyvät nobelistin tuotantoon.

"Pienen" tauon jälkeen podcast pureutuu yhteen Ruotsin akatemian historian jännittävimmistä valinnoista: Winston Churchillin valintaan vuoden 1953 kirjallisuuden Nobel-voittajaksi. Luvassa on aimo annos puhetaitoa, sotahistoriaa ja ministeripestejä.

Pitkän äänitystauon jälkeen Vehka ja Rasmus ovat historian cooleimman nobelisti, Albert Camus'n tuotannon äärellä. Luvassa eksistentialismia, Algerian haikeita kesiä ja liki varauksetonta ihailua.

Vuoden leikkauspöydällä viettänyt mega-extra-Eliot-jakso on vihdoin täällä! Vehka ja Rasmus käyvät 1900-luvun kenties kuuluisimman runoilijan tuotannon läpi juurta jaksaen. Ja Vehka pääsee viimein puhumaan Tulesta ja myrkkykatkosta.

Pitkään leikkuupöydällä seissyt Pontoppidan-jakso on vihdoin täällä! Innostava sukellus naturalismin ja tanskalaisen maaseudun historiaan on äänitetty vuosi sitten, mutta edelleen sangen kuranttia kamaa. Tiedätkö sinä ketä olivat grundtvigilaiset? Tämän kuuntelemisen jälkeen tiedät.

Neljännessä jaksossa Rasmus ja Vehka pohtivat kohtalokkaita naisia ja ajan kuljettamista mukana männynkarahkassa, sekä toteavat, että ei tämä kyllä mikään novellikokoelma ole.

Rasmus selittää, mitä riposte in tertio tarkoittaa, ja Vehka puolestaan pohtii, että kumpiko lieneekään kovempi juttu, Marvel Cinematic Universe vai Faulkner-verse. (Vastaus lienee selvä.)

Lukupiirin toisessa jaksossa Rasmus ja Vehka keskustelevat novellista "Perääntyminen".

Podcastimme palaa pitkältä tauoltaan kesälukupiirin merkeissä, kun Rasmus ja Vehka lukevat viikon kuluessa William Faulknerin "Voittamattomat" -novellikokoelman. Mutta mitä Faulknerista jää käteen, vai jääkö mitään? Näiden jaksojen myötä se selviää!

Podcastin ihkaensimmäisessä miksi ei -jaksossa perehdytään yhteen 1900-luvun ikonisimmista kirjailijoista, modernistitaituri Virginia Woolfin. Ja vastataan myös kysymykseen miksi Woolf ei koskaan saanut Nobelin kirjallisuuspalkintoa.