Jos jokin otsikko on kenen tahansa mielestä klikkiotsikko, onko se silloin oikeasti klikkiotsikko, eli otsikolle ei ole katetta? Vai voiko olla, että klikkiotsikko-termistä on tullut kiertoilmaus jollekin muulle tyytymättömyydelle – ja otsikointi ei olekaan niin huonoa kuin puhutaan, vaan siitä on tullut sijaiskärsijä? Kuva: Samuli Harjunpää/ Tehtaankatu Oy.

Tekoälyn talousvaikutuksista on esitetty optimistisia arvioita, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutuvan. Samaan aikaan mediataloissa tekoälykokeilut liittyvät pitkälti ideointi- ja sisällöntuotantovaiheeseen, harvemmin julkaisuun tai kulutukseen. Kuka siis tekee tekoälyllä rahaa juuri nyt?

Algoritmien ja tekoälyn kehitys on nostanut soittolistat – tai soittolistaistumisen – kuumaksi kehityskohteeksi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Esimerkeistä käyvät vaikkapa Spotifyn tekoälykuratoimat daylistit, Disney+:n uusi soittolistaominaisuus, Google Discovery uutisfiidi tai Tiktokin tuunattavat fiidit. Uutismediassakin voi nähdä merkkejä soittolistaistumisesta, mutta hieman eri tavalla.

Google, Reddit, tekoälykäyttöliittymät…esimerkkejä löytyy jo. Ovatko linkit uutismedioihin katoava luonnonvara? Jos tämä on yksi kehityskulku, miten perinteinen media voi tällaisessa ympäristössä pärjätä? Käyttökokemuksella? Sisältöjä muuttamalla? Peleillä?

Mediassa puhutaan aina löydettävyydestä, mutta onko matka tärkeämpi kuin päämäärä? Kaikki jotka etsivät, eivät ole eksyksissä. Entä mitä tarkoittaa product-market-fit-käsitteen vastinpari problem-solution-fit? Tähän kaikkeen löydät vastauksen tästä jaksosta.

Ovatko medioiden strategioista viime vuosina kadonneet viittaukset media-alaan? Milloin mediayhtiöiden strategioista tuli tällaisia? Entä miksi “asiakas keskiössä”-ilmaus pitäisi kieltää? Tähän ja täydellisen strategian metsästykseen löydät vastaukset tästä jaksosta.

Käymme läpi median muutosta SWSX-tapahtumassa kuultujen sitaattien kautta. Kuten: Vähänkin kitkaa on paljon kitkaa / Rekrytoi intohimon perusteella, ei taitojen / Sen pitää pysähtyä, se on Waymo. / Ihmiset tekevät outoja asioita. / Lemmikit ovat uusia lapsia ja kasvit uusia lemmikkejä. / Yleisöt ovat kutsuja, ei ohjeita. / Ajat ovat kiireellisiä, hidastetaan vauhtia. / Zoomaa sisään, zoomaa ulos….

Televisio, radio ja sanomalehdet korostuvat, mutta näin yksiselitteisen mustavalkoista vanhempien ikäluokkien mediankäyttö ei missään nimessä ole.

Mitä tarkoittaa hyperpersonointi? Tai väite, että yritysten tulee jo valmistautua aikana, jossa osa asiakaskohtaamisista on käytännössä kahden tekoälyn keskustelua, vaikka ihminen siellä välissä vielä keikkuukin.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisestä jaksosta tulee helmikuussa 2024 kuluneeksi viisi (5) vuotta! Sen kunniaksi päätimme kysyä etukäteen kuuntelijoiltamme vinkkejä, millaisia kysymyksiä meidän toivottaisiin käsittelevän. Kysymykset olivatkin kerrassaan loistavia! Ne liittyivät mm. media-alan yhteiseen mittausvaluuttaan, somehaittojen mahdollisuuksiin perinteiselle medialle, analytiikan ja kyselytutkimusten suhteeseen sekä siihen, mitä jää käteen muille kuin winner takes it all -toimijoille, kun puhutaan vaikkapa paikallismediasta.