Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa ympärilläsi olevat ihmiset kehuvat sinua, mutta et voi nähdä itseäsi muuna kuin suurena huijarina?

Huijarisyndroomalla tai huijari-ilmiöllä viitataan ajattelumalliin, jossa henkilö ei usko omiin kykyihinsä ja ansioihinsa, vaan pelkää paljastuvansa minä hetkenä tahansa siitä, että on vain onnistunut uskottelemaan muille ihmisille olevansa hyvä. Ilmiö on yleinen erityisesti korkeasti kouluttautuneiden naisten keskuudessa.

Mutta miten huijarisyndroomasta pääsee eroon? Koska kyse on yhteiskunnallisesta ilmiöstä, pelkät yksilöön keskittyvät selfhelp-vinkit eivät riitä ongelman selättämiseen. Entä millaisissa tilanteissa huijaaminen oikeasti kannattaa?

Oletko koskaan ollut tilanteessa, missä mielipiteesi on sivuutettu totaalisesti ja argumenttisi tehty naurunalaiseksi? Oletko tullut häpäistyksi tai syyllistetyksi näkemykseksi vuoksi jonkin sellaisen ihmisen toimesta, jolla on sinua enemmän valtaa käytössään? Jos tämä kuulostaa tutulta, olet saattanut olla herruustekniikoiden käytön kohteena. Herruustekniikka ovat norjalaisen psykologi ja filosofi Ingjald Nissenin kehittämä ja sosiaalipsykolgogi Berit Åsin tunnetuksi tekemä kattokäsite erilaisille sosiaalisen vallankäytön tekniikoille. Erilaisten tekniikoiden pyrkimys on sama: pienentää äänessä olevan tilaa ja mielipiteiden painoarvoa. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten herruustekniikoita käytetään ja miten toimia tilanteessa, missä huomaa olevansa niiden käytön kohteena.

Herruustekniikoiden ohella puhumme myös Meret Oppenheimista, isänmurhista ja Taijan vaikeudesta käsittää sitä, että jotkut viettävät lapsuutensa perunapellon sijaan taidenäyttelyiden avajaisissa. Jakson vieraana häikäisevä bosslady Li Andersson.

Oletko koskaan ollut tilanteessa, missä mielipiteesi on sivuutettu totaalisesti ja argumenttisi tehty naurunalaiseksi? Oletko tullut häpäistyksi tai syyllistetyksi näkemykseksi vuoksi jonkin sellaisen ihmisen toimesta, jolla on sinua enemmän valtaa käytössään? Jos tämä kuulostaa tutulta, olet saattanut olla herruustekniikoiden käytön kohteena. Herruustekniikka ovat norjalaisen psykologi ja filosofi Ingjald Nissenin kehittämä ja sosiaalipsykolgogi Berit Åsin tunnetuksi tekemä kattokäsite erilaisille sosiaalisen vallankäytön tekniikoille. Erilaisten tekniikoiden pyrkimys on sama: pienentää äänessä olevan tilaa ja mielipiteiden painoarvoa. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten herruustekniikoita käytetään ja miten toimia tilanteessa, missä huomaa olevansa niiden käytön kohteena.

Herruustekniikoiden ohella puhumme myös Meret Oppenheimista, isänmurhista ja Taijan vaikeudesta käsittää sitä, että jotkut viettävät lapsuutensa perunapellon sijaan taidenäyttelyiden avajaisissa. Jakson vieraana häikäisevä bosslady Li Andersson.

13. Voiko mistään enää tykätä? by Omaa luokkaa

Öö, tota, niinku joo. Puhuminen ja äänenkäyttö ovat vahvasti sukupuolittuneita toimintoja. Erityisesti naiset käyttävät puhuessaan tyypillisesti paljon täytesanoja, epävarmuuden ilmauksia ja pyytelevät anteeksi silloinkin kun ei tarvitsisi.

Kuulostaakseen vakuuttavalta tästä naistapaisuudesta pitäisi päästä eroon – vai pitäisikö? Miten rakentaa feminististä puhumisen estetiikkaa? Puhumisen lisäksi jaksossa keskustellaan murhista ja siitä, mikä naisten naurussa on niin kamalaa.

Romanttisia suhteita, ystävyyssuhteita, perhesuhteita ja työsuhteita yhdistää (ainakin) yksi asia – niistä kaikista voi erota. Joskus erot ovat vapaaehtoisia, joskus pakotettuja, eivätkä kaikki erot ole myöskään kulttuurisesti yhtä hyväksyttyjä. Tässä jaksossa puhumme omista erokokemuksistamme ja niihin laajemminkin eroihin liittyvistä ajatuksistamme.

Erojen lisäksi puhumme myös tv-sarjoista Alias Grace, 13 Reasons Why ja The Crown, Samu-lehdestä sekä Lucia Berlinin novelleista.

Tämä jakso on kooste Sukupuolentutkimuksen päiviltä 2017. Jyväskylässä marraskuussa järjestetyillä päivillä kuultiin lukuisia luentoja, paneelikeskusteluja ja työryhmäesitelmiä feminismin ajankohtaisista aiheista tutkimuksen ja aktivismin saralla. Jakso koostuu Mian ja Taijan päivien antia summaavasta katsauksesta sekä yhteensä seitsemän tutkijan haastattelusta. Kuunneltavaa riittää siis useammalle kuuntelukerralle!

Listaus koosteen sisällöstä ja aikamerkeistä, joiden avulla löydät etsimäsi haastattelun helposti:

00:00–29:50 Mian ja Taijan summaus päivien annista

29:55–36:25 Leena-Maija Rossin haastattelu

36:30–54:08 akshay khannan haastattelu

54:15–01:02:15 Riikka Taavetin haastattelu

01:02:20–01:16:00 John Toshin haastattelu

01:16:08–1:20:10 Minja Koskelan haastattelu

01:20:20–01:40:20 Sirma Bilgen haastattelu

01:40:28–01:49:30 Tuija Saresman haastattelu

Konferenssijulisteen on taiteillut Sirpa Varis

Tässä jaksossa saamme vieraaksemme Bella Forsgrénin, nuoren vihreän jyväskyläläisen kaupunginvaltuutetun ja suoranaisen boss ladyn! (Olemme selvästi niin innoissamme Bellan vierailusta, että unohdamme esitellä hänet nauhalle…) Puhumme esikuvista: Mikä merkitys esikuvilla on meille, entä liittyykö esikuviin joitain ongelmia? Pitääkö esikuvien olla täydellisiä ja miten esikuvat eroavat fanituksen kohteista? Esikuvien lisäksi puhumme myös laajemmin representaatioista ja niiden merkityksestä.

Tässä jaksossa puhumme suhteista: ihmisten välisistä, yhteiskunnallisista ja internetin välittämistä suhteista. Lähestymme aihetta analysoimalla niin Tuntematonta sotilasta, Liv Strömquistin sarjakuvia kuin Etelä-Suomen Vasemmistonuorten järjestämää Yläluokkasafariakin. Ja jotenkin erikoisella tavalla päädymme käsittelemään myös miesväsymystä.

FemF:ssä 21.10.2017 äänitetyssä livepodcastissa paneudutaan feminismiin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Miten feminismiä on ajettu sisään erilaisten, ei ensisijaisesti tai ainoastaan feminististen, liikkeiden agendalle ja toimintaan? Miten erilaisten liikkeiden toimintakulttuureihin rakennetaan feministisiä käytäntöjä, ja onko se aina ihan helppoa? Aiheesta keskustelemassa Roihan ja Haglundin lisäksi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan sekä aktivisti Marissa Varmavuori.