Tapasin Nordean Open Banking tiimin Janne Uggeldahlin ja Ville Lauttamuksen lokakuun alussa. Tapaaminen sovittiin jo APItalous101 -kirjan julkistusjuhlissa ja päätettiin silloin tehdä jakso ”Opi tuntemaan API -asiakkaasi” podcast sarjaan.
PSD2 oli käynnistävä momentti – mutta Nordea ei jää siihen
Nordea lähti alkuun PSD2 tielle compliance näkökulmalla. Tarvitaan rajapintoja ja huomattu että tarvitaan platformi ylläpitämiseen. Looginen hyppy oli laajentaa katsantoa P2D2:sta pidemmälle.
Pankit on perinteisesti pitänyt ovet kiinni, meidän data ja sovellukset (appsit) – käyttäkää niitä. Jatkossa tilanne on toinen – aito asiakaskokemus voittaa. Jatkossa kuluttaja voi valita haluamansa appsin.
APIt, ketterät menetelmät ja kumppanit
APIt tuo ketteryyttä - väitetään. Pelkästään APIt ei riitä vaan tuotantoprosessit pitää myös ketteröittää. Ketterien menetelmien käyttö organisaation laajuisesti on tarpeellista mutta isommissa organisaatioissa on kymmeniä ellei satoja projekteja menossa ja niiden synkroinointi on ratkottava. Nordealla katsantokanta on ettei tarvitse olla parhaita kaikessa, kunhan me ollaan ykköspartneri. Meidän ei ole pakko keksiä killeri sovelluksia, kunhan ollaan mukana. Näiden yhdistelmänä – APIt, ketterät menetelmät ja kumppanit- syntyy kyvykkyyttä reagoida PSD2 aiheuttamaan liikkuvaan maaliin. Eikä ketteryyden hyödyntäminen rajoitu vain PSD2 vaatimusten täyttämiseen vaan palvelee Nordeaa myös laajemmin.
Kehittäjäkokemus avaintekijä – nopeasti ulos
Kehittäjäkokemus (DX) oli alun alkaenkin tärkeää Nordea Open Banking tiimille. Toisin sanoen asiakas on myös sovelluskehittäjä eikä vain se perinteinen loppukuluttaja. Kummatkin luonnollisesti ovat tärkeitä ja loppukuluttajien hyvä kokemus on tärkeä. Kehittäjiä hellimällä ja kuuntelemalla saadaan parempia lopputuloksia loppukuluttajille ja nopeammalla aikataululla. Tärkeää oli päästä ulos mahdollisimman nopeasti ja ilmaista Fintech yrityksille että Nordea on halukas tekemään yhteistyötä ja partneroitua.
Ensimmäinen askel kehittäjäportaalissa oli kerätä sähköpostiosoitteita ja sitten kysellä että mitä te kehittäjät haluaisitte että siellä portaalissa olisi. Tämäkin oli uutta Nordealla. Ei ennen ole menty julkiseksi millään keskeneräisellä. Tässä tapauksessa ei ollut kyse edes keskeneräisestä vaan paljon pienemmästä. Kokemus oli silti positiibinen. Osa palautteesta vahvisti Nordean tekemiä olettamuksia ja nousi uusia asioita mitä ei oltu osattu ottaa huomioon. Sovelluskehittäjät kuulivat Nordean viestin ja siitä todisteena on sadat ilmoittautumiset ensimmäisten päivien aikana. Tiimiä tämä rynnistys auttoi edistämään API asiaa oman talon sisällä.
Sisäinen evankelisointi
APIen kehittäminen on monesti IT -lähtöistä, mutta Nordealla oli alusta lähtien business ja IT samassa tilassa – saman pöydän ympärillä. PSD2 on vielä hyvin liikkuva maali, ei tiedetä mihin se päätyy. Busineksella API -tietämys oli vähäistä, IT porukka tiesi ja koulutti. Terminologia on ongelmallinen ja monesti synnyttää seinän. Kun puhutaan APIsta, sanaan liittyy monta merkitystä ja monesti sanassa on latausta.
Liiketoiminnan mukaan ottaminen johti hyvään tulokseen ja nopeaan etenemiseen. Onnistumiset ruokkivat nälkää ja lisäävät vauhtia. Sisäisesti nousi tarve tehdä sisäistä API evankelismia ja viedä sanomaa. Isoissa organisaatioissa muutos on hidasta ja vie aikaa, joten evankelismia pitää jaksaa tehdä.
Kuuntelee loput podcastista
Muun muassa näistä ja monista asioista puhuttiin #APItalousPodcast jaksossa Nordean Open Banking tiimin kanssa. Kuuntele jakso haluamastasi podcast virrasta (soundcloud, itunes, overcast, podcast addict, pocket casts).
