Miksi fiksut ihmiset tekevät työelämässä niin paljon asioita, jotka ovat jälkikäteen ajateltuna täysin typeriä?
Miksi monitohelointi tuntuu tehokkaalta, mutta vie keskittymisen, miksi puskemme väsyneinä, ajelehdimme ilman suuntaa ja välttelemme juuri sitä työtä, joka olisi tärkeintä?

Tässä jaksossa pureudutaan typerään työhön ja sen kuuteen klassiseen muotoon huumorin, parodian ja arkisten esimerkkien kautta. Vieraana on artistinen yrittäjä Jussi Venäläinen, ja mukana kulkee myös hänen työelämän varjominänsä Vessi Junalainen. Vessi ei ole konsultti vaan insultti, joka sanoo ääneen (usein huumorin varjolla) sen, minkä moni tunnistaa omasta arjestaan mutta ei aina uskalla myöntää.

Miksi niin moni Yhdysvalloissa tukee edelleen Donald Trumpia, vaikka se monista Suomessa käsin tuntuu täysin käsittämättömältä?

Tässä jaksossa yritän ymmärtää sitä miten päädymme ajattelemaan maailmasta niin eri tavalla.

Jakso tarkastelee toisen ymmärtämistä sellaisten psykologisten käsitteiden kautta kuten tilannesidoinnainen kognitio, motivoitunut päättely ja episteeminen luottamus. Pohdin miksi samat faktat eivät vakuuta kaikkia, miksi järkeily ei aina johda yhteisymmärrykseen ja miksi “en ymmärrä” ei olekaan niin neutraali lause kuin miltä se kuulostaa.

Tämä on psykologin hot take, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa paneudun johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Haastattelujaksoja vieraiden kanssa ilmestyy tuttuun tapaan joka toinen viikko.

Aina välillä jokainen meistä yliarvioi oman osaamisensa, eikä tämä johdu ylimielisyydestä, vaan kyse on useimmiten inhimillisestä ajatusharhasta.

Tässä jaksossa perhdytään siihen, miksi näin käy, mihin ilmiö perustuu ja miksi oman yliarvioinnin huomaaminen ja myöntäminen voi tuntua yllättävän hankalalta.

Syvennymme erityisesti Dunning–Kruger-vinoumaan, joka selittää miksi luulemme itsestämme liikoja.

Tämä on Psykologian hot take - jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Moni miettii jossain vaiheessa elämää, olisiko minusta yrittäjäksi. Tai toisin päin: olen jo yrittäjä, mutta en silti aina tunne itseäni “oikeaksi” sellaiseksi. En tee 60-tuntisia viikkoja, en halua kasvaa hinnalla millä hyvänsä, enkä tunnista itseäni niistä yrittäjyyden mielikuvista, joita usein näemme ja kuulemme.

Tässä Oppimisen psykologia -jaksossa pysähdytään yrittäjyyden äärelle psykologisesta näkökulmasta. Yrittäjyys ei ole vain liiketoimintaa, vaan oppimista ja jatkuvaa taitojen rakentumista arjen keskellä.

Vieraana on yrittäjien työnohjaaja Anne Hämäläinen, joka työskentelee päivittäin yrittäjien kanssa. Keskustelemme siitä, miksi niin moni epäilee omaa “yrittäjäkelpoisuuttaan”, millaisia mielikuvia yrittäjyyteen liittyy ja mitkä niistä ovat jo aikansa eläneitä.

Puhumme myös yrittäjyystaidoista: mitä taitoja yrittäjyys oikeasti vaatii, miten ne kehittyvät eri vaiheissa ja miksi kaikkea ei tarvitse osata itse.

Vuodenvaihde saa monet meistä pohtimaan, pitäisikö pyrkiä jollain tapaa olemaan parempi versio itsestään. Mutta mistä nämä tavoitteet oikeastaan tulevat, omasta elämästä vai ympäristöstä?

Tässä jaksossa pohdin, miten sosiaalinen vertailu ja kulttuuriset ihanteet muovaavat sitä, mitä pidämme “omina” tavoitteinamme. Samalla tarkastelen, miten omia tavoitteita voi tutkia arkisesti: mihin haluaa oikeasti käyttää aikaansa, mistä on valmis luopumaan ja mikä tuntuu tärkeältä silloinkin, kun se ei näy ulospäin.

Tämä on Psykologin hot take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa tarkastelen viikoittain jotain ajankohtaista aihetta.

Tässä pienessä extrassa kuulet mun tämän vuoden voimabiisin. Mieheni teki sen minulle syntympäivälahjaksi tekoälyn avulla. Biisin jälkeen kerron, miten säkin voit tehdä oman kappaleen helposti, vaikka laulaminen tai soittaminen ei olisi sun juttu. Musiikkityylinkin saat valita itse.

Upeaa tätä vuotta sinulle! Toivottavasti kuullaan pian myös varsinaisten jaksojen parissa. <3

Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta, aivankuin se olisi sarja ongelmia, jotka tulisi taklata.

Tässä jaksossa käännän katseen siihen, mikä työssä jo toimii. Vierainani ovat Saana Rossi ja Johanna Huhtamäki, jotka edustavat positiivista organisaatiopsykologiaa ja haastavat ajatuksen siitä, että työelämää pitäisi kehittää vain korjaamalla rikki olevaa.

Puhumme muun muassa vahvuuksista ja niiden tunnistamisesta, palautteen merkityksestä ja siitä miksi positiivisuus ei tarkoita ongelmien ohittamista.

Elämän spesiaalihetkiin liittyy usein paljon odotuksia. Ja näin ollen myös paljon pettymyksiä. Joulu on yksi hyvä esimerkki tästä ja onkin ajankohtaista miettiä, miten omia ja toisten odotuksia voi hallita, jotta joulusta tulisi onnistunut.

Tähän polttavaan kysymykseen etsitään vastauksia mm. Daniel Kahnemanin kokevan minän ja tarkkailevan minän avulla, sekä pohditaan opitun avuttomuuden dilemmaa. Toisin sanottuna pohditaan miten osaisimme nauttia hetkestä ja toisaalta rohkeasti kertoa toiveistamme.

Mutta varsinkin käydään läpi sitä miksi aikoinaan petyin suuresti saatuani poikaystävältäni lahjaksi geishakuulat, enkä yltiöromanttista elettä. Ja miten “alilupaa ja ylilunasta” -periaate on toiminut odotusten hallinnassa lasten kansa.

Tämän jakson myötä toivotan kaikille ihan ok:ta joulua! ;)

Tämä on psykologin hot take jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta.

Syvähaastatteluja vaihtuvien vieraiden kanssa tulee ulos joka toinen viikko. <3

Ihmisen identiteetti ja itsetunto on melkolailla sidottuna työhön. Halusimme sitä tai emme. Tämä on tullut näkyväksi entistä selvemmin nyt kun yhä useampi on joutunut työttömäksi. 

Mutta miten ihminen kokee niinkin suuren elämänmuutoksen kuin työttömyys? Millaista tarinaa silloin kerrotaan itselle ja millaisia tunteita tilanne herättää?

Toisaalta työ on usein myös tärkeä identiteetin rakentamisen väline. Työ tarjoaa meille jatkuvia viestejä siitä millainen olen,   mihin minua tarvitaan, missä olen hyvä ja mihin porukkaan kuulun. Tämän kadotessa voi itsetunto ja minäkuva olla koetuksella. Toisaalta etäisyyden saaminen voi myös auttaa tarkastelemaan sitä miten ympäristö on minäkuvaan vaikuttanut.

Tässä jaksossa pysähdytään sen äärelle, mitä työttömyys voi tehdä identiteetille ja itsetunnolle, usein huomaamatta.

Osalle meistä pelkkä pimppi-sanan sanominen ääneen tuottaa vaikeuksia. Saati, että pukeutuisi vulvasta inspiroituneeseen mekkoon arvokkaaseen juhlaan. 

Ei siis ihmekään, että “pyhä pillu”-mekko linnanjuhlissa on herättänyt tunteita. 

Tässä jaksossa analysoin mitä kohun taustalta voi psykologian näkövinkkelistä löytyä.

Miten merkitykset, ja niiden myötä myös mielipiteet, muodostuvat?

Miten tulkitsemme toistemme käyttäytymistä?

Ja millaisia yhteisiä käyttäytymiskoodeja meillä on ja miten suhtaudumme niiden rikkomiseen?

Tämä on Psykologin Hot Take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja. PHT-jaksoja tulee kerran viikossa ja analysoin niissä yhtä ajankohtaista aihetta.