Vuoden viimeisessä Parempi maanantai -jaksossa puhutaan siitä, miten introvertit pärjäävät työelämässä, joka toimii monilta osin ekstroverttien ehdoilla.

Nykyinen työelämä suosii ulospäin suuntautuneita ihmisiä, joille sosiaalinen kanssakäyminen antaa energiaa. Introverttien pohdiskeleva ja itsenäinen työskentelytapa taas ei usein ole yhtä suuressa suosiossa. Harvempi meistä on täysin ekstrovertti tai introvertti, mutta yleensä jommatkummat ominaisuudet ovat ihmisellä hallitsevampia.

Ville-Juhani Ilmarisen väitöskirjassa When and why is “extraversion” associated with social popularity? (2018) todetaan, että myös suomalaisessa stereotyyppisesti sisäänpäin suuntautuneemmassa kulttuurissa arvostetaan enemmän ekstrovertteihin liitettyjä piirteitä, kun taas introvertteihin liitetyt piirteet ovat vähemmän suosittuja. Sosiaalisuus ja puheliaisuus vaikuttavat henkilön sosiaaliseen asemaan kohottavasti.

Introverttien sosiaalinen tarve ei yleensä ole suuri, vaan he tarvitsevat työskentelyyn mahdollisuuden keskittyä rauhassa. Tällöin esimerkiksi avokonttorit saattavat aiheuttaa introvertille liikaa häiriötekijöitä, jotka estävät työhön syventymisen.

Vaikka introverteista työelämässä on jo jonkin aikaa ollut puhetta, silti edelleen esimerkiksi puhetaitoja tunnutaan arvostavan enemmän kuin kykyä kuunnella. Kuitenkin on esimerkiksi tunnistettu, että introverteilla saattaa olla kyky toimia erinomaisina johtajina*. He saattavat päästä parempiin tuloksiin ekstrovertteihin johtajiin verrattuna, koska tunnistavat, milloin on aika antaa tilaa muille**.

Tarvitseeko introvertin koittaa muuttua tai esittää ulospäin suuntautuneempaa kuin mitä todellisuudessa on? Mitä tapahtuu ihmisen hyvinvoinnille ja tasapainolle, jos jatkuvasti kamppailee oman työroolinsa kanssa? Tässä jaksossa keskustelemme Anna Suomen kanssa siitä, millaisia vahvuuksia introverteilla on työelämässä ja miksi niitä ei aina tunnisteta vahvuuksiksi.

Millaisia kokemuksia sinulla on introverttina tai ekstroverttina olemisesta työelämässä? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta.

Hyviä kuunteluhetkiä!

*Elena Lytkina Botelho, Kim, Rosenkoetter Powell, Stephen Kincaid, Dina Wang (2017): What Sets Successful CEOs Apart. Harward Business Review.

**Whitbourne, Susan Krauss (2014): Why It’s So Easy to Talk to an Introvert. Blogi. Psychology Today.

Työelämän tempo on nykyisin paljon vauhdikkaampi, kuin mitä se oli vaikkapa vielä pari vuosikymmentä sitten. Työelämä kuormittaa uudella tavalla ja vaatii yksilöiltä itsensä johtamisen taitoja ja jopa kokonaisvaltaisten elämänhallintastrategioiden miettimistä.

Tässä jaksossa perehdytään siihen, miten työelämän intensiivisyys vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin ja mitä työnantajat voivat tehdä, jotta työntekijät voisivat paremmin intensiivisessä työelämässä.

Tutkimusaiheena teema on melko uusi. Parhaillaan meneillään olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimushankkeessa perehdytään työelämän intensifikaatioon ja sen vaikutuksiin työntekijöiden hyvinvointiin. Tähänastisten tutkimustulosten mukaan muun muassa työelämän teknologisoituminen nostaa työn intensiteettiä. Intensiivisyyden kokemukseen ja sen aiheuttamaan stressiin tuo helpostusta esimerkiksi johdon tuki.

Millaisia asioita käytännössä työnantajat voivat tarjota työntekijöille, kun vaatimukset työntekijöitä kohtaan kasvavat? Mikä on työnantajan vastuu siinä, että työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän itseohjautuvuutta?

Tässä jaksossa keskustellaan aiheesta työpsykologi Juho Toivolan kanssa. Juho on työskennellyt pitkään suorahakukonsulttina ja henkilöarviointipsykologina ja toimii nykyään yrittäjänä.

Miten sinun työpaikallasi on huomioitu työn intensiivisyys? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta.

Hyviä kuunteluhetkiä!

Tässä jaksossa tehdään katsaus siihen, miten organisaatio voi olla työntekijöitä ajatellen kestävällä tavalla tuottava, ja miten työyhteisön uudistumiskyky vaikuttaa organisaation tuottavuuteen. 

Jos organisaatio haluaa olla kestävällä tavalla tuottava, tulee sen sisäistää, ettei se pelkästään kuluta resursseja, vaan rakentuu ja muodostuu niiden kautta. Organisaation tuottavuus ja uudistumiskyky määräytyy henkilöstön kautta, eli sen kautta, millaisia ihmisiä työyhteisöön kuuluu, ja miten heidän tarpeitaan ja ajatuksiaan huomioidaan.

Tätä aihepiiriä käsiteltiin viime vuonna Työelämän tutkimuspäivillä. Tilaisuudessa puhunut organisaatioiden resilienssin asiantuntija Minna Janhonen kirjoitti myös artikkelin* Tutkimuspäivien konferenssijulkaisuun, jossa keskittyi erityisesti juuri organisaation uudistumiskykyyn.

Kuten Janhonen artikkelissaan tuo esiin, jokaisen työntekijän on mahdollista havaita tulevaisuuden kehityssuuntia. Kukin organisaation jäsen voi tuoda esiin oman näkökulmansa ja havaintonsa siitä, mihin toimiala tai asiakkaiden toiveet ovat muuttumassa. Asiakasrajapinnassa olevat henkilöt usein saavat ensikäden tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ja ilmiöistä. Tärkeää olisikin kuulla ihan jokaista organisaation jäsentä, ja osallistaa kaikki uuden luomiseen ja kehittämiseen. 

Alla on koottuna kolme seikkaa, joihin keskittymällä organisaatio voi pitää huolta uudistumiskyvystään ja samalla henkilöstöstään:

- Henkilöstö nostetaan tärkeimmäksi voimavaraksi, tunnistetaan se ja todetaan ääneen

- Kehitetään avointa vuorovaikutusta organisaation jäsenten kesken

- Organisoidaan työtä siten, että kiireen tuntu saadaan kuriin, saadaan tilaa luovuudelle ja kehittymiselle

Kuuntele lisää organisaation uudistumiskyvyn ja työhyvinvoinnin yhteydestä podcast-jaksosta. Miten sinun työpaikallasi on annettu mahdollisuus työntekijöille keskustella ja luoda uutta? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta.

Kuulemisiin!

*Janhonen, M. 2018. Resilienssi auttaa organisaatioita selviämään kompleksisessa toimintaympäristössä.

Tutkimusten mukaan pelkästään jo se, että kokee aikapulaa, voi aiheuttaa stressiä ja vaikuttaa hyvinvointiin. Ainoa tapa ratkaista asia, on keskittyä parantamaan ajanhallintaa ja organisoida työtä ja muuta tekemistä toisin. 

Tässä jaksossa puhutaan ajanhallinnasta työpaikalla. Toisinaan aika valuu kuin hiekka sormien välistä. Työpäivän aikana tuli tehtyä paljon kaikkea, mutta mitään ei oikein saanut aikaiseksi. Kiire on työpäivässä jatkuvasti läsnä. Kuulostaako tutulta?

Työasiaan keskittyminen katkeaa jatkuvasti eri viestintävälineiden vilkkuessa ilmoitusta uudesta viestistä, puhelimen soidessa ja työpöydän kulmalle milloin kenenkin pysähtyessä vaihtamaan pari sanaa. Jatkuva keskeytys ja työn pirstaloituminen useisiin pieniin tehtäviin saattaa aiheuttaa tunteen työn hallitsemattomuudesta. Toisinaan voi tuntua, etteivät asiat etene, ja aika valuu merkityksettömiltä tuntuviin tehtäviin ja toistuvaan reagointiin. 

Jatkuva kiire lisää virheiden määrää. Jos työntekijöillä on tunne, etteivät he varsinaisessa työajassa pysty hoitamaan työtään ja venyttävät tästä syystä jatkuvasti työpäiväänsä, häiritsee se palautumista ja muuta elämää. Kiire ja väsynyt työntekijä taas on yhdistelmä, joka takuuvarmasti saa aikaa mokailua. 

Työyhteisössä voidaan tehdä paljon kiireen taltuttamiseksi ja ajanhallinnan parantamiseksi. Ainakin seuraavat kolme asiaa on hyvä käydä läpi työpaikalla, jos tuntuu, että ajanhallinnan haasteet aiheuttavat ongelmia.

1. Sovitaan yhdessä työkäytännöt, jotka helpottavat ajankäyttöä. Jokaiseen viestintävälineeseen ei välttämättä tarvitse reagoida välittömästi, vaan esimerkiksi vuorokauden sisällä.

2. Löydä aikavarkaat. Puhu yhdessä työyhteisössä, mitkä päivittäiset asiat ahmivat työaikaa pois tärkeämmiltä työkokonaisuuksilta. Onko kaikilla samoja haasteita järjestelmien tai viestintävälineiden kanssa? Onko palaverikulttuurissa parannettavan varaa?

3. Ajanhallinnan työkalujen opettelu. Työpaikalla voidaan sopia yhteisistä ajanhallinnan työkaluista tai käytännöistä. Ne, jotka ovat jo löytäneet toimivia tapoja organisoida työaikaa, voivat sparrata niitä, joilla on haasteita. Samassa elämäntilanteessa olevat pystyvät parhaiten tukemaan toisiaan. 

Ja bonuksena jokaiselle työntekijälle: mielenhallintataitojen harjoittaminen. Kiireen ajatteleminen lisää tunnetta kiireestä. Keskittyminen vaatii myös taitoa sulkea häiritseviä asioita oman mielen ulkopuolelle. Tätä voi ja kannattaa treenata, esimerkiksi erilaisten mindfulness-sovellusten avulla. Aiemmassa stressinhallinta-jaksossa käytiin läpi sitä, miten itseään voi rauhoittaa, jos tuntuu, että stressi ottaa ylivallan.

Kuuntele lisää ajanhallinnasta podcast-jaksosta. Miten sinun työpaikallasi on ratkaistu ajanhallinnan ongelmat? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta.

Kuulemisiin!

Työpaikoilla masennukseen suhtaudutaan pelokkaasti. Masennus on tabu, josta ei keskustella samalla tavalla kuin muista sairauksista. Selkävaivoista ja olkapääleikkauksesta voidaan jutella töissä vapautuneestikin, mutta mielen sairaus jättää ihmiseen ikävän leiman. 

Koska masennus on vaiettu aihe, aiheuttaa masentuminen hämmennystä ja pelkoa sekä sairastuneessa itsessään että työkavereissa. Jos masennuksesta ja mielen hyvinvoinnista puhuttaisiin työpaikoilla enemmän, siihen voitaisiin myös puuttua ennen kuin tilanne on edennyt liian pahaksi, ja asian voisi ottaa työpaikalla puheeksi matalammalla kynnyksellä. Työterveyslaitoksen mukaan juuri työpaikan tuki on keskeisessä osassa sairastuneen työkyvyn säilymisen kannalta. 

Toisinaan työelämän suorituspaineet ja kokemus työn kuormittavuudesta voivat johtaa uupumukseen ja masennukseen. Tätä voi masentuneen olla vaikea myöntää itselleen saati sitten kenellekään muulle. Joskus masentunut pakottaa itsensä jatkamaan ja pitämään yllä kulissia, kunnes romahdus tapahtuu yhtäkkiä, eikä esimerkiksi jonain päivänä töihin lähtö ja arkisten asioiden hoitaminen enää vain yksinkertaisesti onnistu. 

Tässä jaksossa vieraana on Mirja Aarnio, journalisti ja Mielenterveyden keskusliiton viestinnän suunnittelija, jolla on omakohtainen kokemus masennuksesta. Mirja ajautui masennukseen opiskelujen, töiden ja muun elämän ristipaineen uuvuttamana.

Onko sinulla kokemuksia työperäisestä masennuksesta? Miten selvisit ja saitko riittävästi tukea työpaikalta? Laita meille kokemuksiasi aiheesta nettisivujen viestilomakkeella tai somekanavien kautta.

Hyviä kuunteluhetkiä!

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on olennaisesti ajanhallintaan liittyvä työhyvinvoinnin aihealue. Monella työntekijällä on haasteita työn ja muiden elämän osa-alueiden yhdistämisessä, ja ajan oikeanlaiseen ja tehokkaaseen käyttöön on paine niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa voidaan nähdä pohjimmiltaan olevan kyse siitä, miten kukin kykenee ja allokoimaan aikaansa työn ja muun elämän kesken. Vaikutusmahdollisuudet ajan suhteen työssä onkin kriittinen tekijä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.

Työnantaja voi siis vaikuttaa paljon työntekijöiden mahdollisuuksiin työn ja muun elämän yhteensovittamisessa rakentamalla erilaisia joustavia työkäytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi liukuva työaika, etätyömahdollisuus ja mahdollisuus kerryttää ja käyttää työaikasaldoja.

Kun mietitään työajan hallintaa, on tärkeää muistaa, että ajalla on muitakin ominaisuuksia, kuin pelkästään sen tuntimääräinen kesto. Ajan pääominaisuuksia ovat keston lisäksi

ajoitus

tempo

autonomia*

Joustavat työaikakäytännöt ovat lähtökohtaisesti työntekijöille tärkeä mahdollisuus ajanhallintaan, mutta jos työkäytäntöjä ei riittävän selkeästi määritellä työpaikalla, voivat ne aiheuttaa työntekijälle myös kuormitusta.

Onko sinun työpaikallasi toimivia työaikakäytäntöjä tai muuten huomioitu mahdollisuus työn ja muun elämän yhteensovittamiseen? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta.

Pysytään kuulolla!

Podcastissa viitataan seuraavaan tutkimuskirjallisuuteen:

*Sonja Drobnicin ja Ana M. Guillenin (2011) toimittama teos Work-Life Balance in Europe. The Role of Job Quality, jossa käsitellään työn laatua ja sen vaikutusta muuhun elämään, sekä näiden kahden välistä tasapainoa.

**Satu Ojalan (2014) väitöskirja Ansiotyö kotona ikkunana työelämään. Kotona työskentelyn käsitteet, piirteet sekä yhteydet hyvinvointiin, jossa käsitellään työajan ja -paikan hämärtymistä etätyön perspektiivistä.

Pitkittynyt työstressi on monella tavalla haitallista. Se voi johtaa tutkimusten mukaan erilaisiin mielen ja kehon sairauksiin. Tutkimuksissa on todettu, että joihinkin yksilöihin jatkuva stressi vaikuttaa vakavammin kuin toisiin. Viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan työstressi on erityisen haitallista perussairautta poteville miehille.

Tässä jaksossa vieraana on kesällä fysioterapeutiksi valmistunut Teemu Tapio, joka on opinnoissaan perehtynyt työstressin syntyyn ja sen hallintaan. Kuten Teemu toteaa, on tärkeää muistaa, että stressi on meille kaikille myös välttämätön voimavara.

Jaksossa käydään läpi, mistä stressissä on oikeastaan kyse fysiologisella tasolla, ja miten yksilö itse voi vaikuttaa pitkittyneeseen työstressiin, sekä onko työnantajalla syytä kiinnittää huomiota työntekijöiden stressitasoihin.

Työterveyslaitoksen mukaan joka päivä 100 000 työntekijää Suomessa kokee työpaikkakiusaamista. Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan jatkuvaa kielteistä kohtelua, joka voi olla suorempaa, kuten uhkailua, tai epäsuorempaa kuten porukan ulkopuolelle jättämistä tai kiusatun mustamaalaamista. Kiusaaminen vaikuttaa merkittävästi kiusatun hyvinvointiin, mutta myös koko työyhteisön toimintaan ja työhyvinvointiin. 

Markkinoinnin asiantuntija ja työnhakumentori Pipsa Aro kertoo oman kokemuksensa työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Itse työ oli hänelle unelmahomma, mutta työyhteisössä hän joutui kollegan kiusaamisen kohteeksi, mille muu työyhteisö tuntui antavan hiljaisen hyväksyntänsä olemalla puuttumatta asiaan.

Tutkimusten mukaan diversiteetti toimii organisaatiolle kilpailuetua tuovana voimavarana. Ymmärretäänkö työpaikoilla kuitenkaan täysin, että tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö tarvitsee nimenomaan erilaisuutta eikä samankaltaisuutta? 

Kasvatustieteiden maisteri ja mentaalivalmentaja Jasmi Qvick on havainnut, että jo koulumaailma pyrkii mahduttamaan yksilöitä samanlaiseen muottiin. Sama ilmiö jatkuu työelämässä, jossa saatetaan odottaa kaikilta työntekijöiltä samankaltaisia vahvuuksia.

Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan, ja miksi työpaikoilla kannattaa kiinnittää sen tilaan huomiota? Tässä jaksossa kuulet, miten podcastin hostaaja Anna Kilponen kiinnostui työhyvinvoinnista ja millaisia omakohtaisia kokemuksia hänellä on työhyvinvointiin vaikuttavista työkäytännöistä.