Parlatorio

Parlatorio-podcastin 70-vuotisjuhlakauden päätösjaksossa käännetään katseet nykypäivään ja tulevaisuuteen yhdessä arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkosen kanssa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten moderneja teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, fotogrammetriaa ja laserkeilausta voidaan hyödyntää antiikintutkimuksessa, sekä siitä, miten näitä tekniikoita käytetään instituutin nykyisessä tutkimusprojektissa Trebius Valensin talossa Pompejissa. Lisäksi Paukkonen avaa tekoälyn ja robotiikan tutkimukselle tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toiseksi viimeisessä jaksossa vieraana on instituutin entinen tutkijalehtori ja Parlatorio-podcastin aiempien kausien juontaja, dosentti Elina Pyy. Jaksossa keskustellaan laajasti sosiaalihistoriallisista teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä niin Elinan omassa tutkimuksessa kuin Suomen Rooman-instituutin tutkimusperinteessä. Keskustelun aiheina ovat muun muassa lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen jälkeen.

Minkälaisia tutkimusaineistoja Rooma ja Vatikaani tarjoavat keskiajan tutkijalle? Mitä ovat reliikit ja miten päädyttiin tilanteeseen, jossa Tuomas Akvinolaisella on väitetysti kaksi pääkalloa? Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kuudennessa jaksossa vieraana on keskiajan tutkija, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen. Marikan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, mikä tekee keskiajan tutkimuksesta kiehtovaa ja minkälaisia alan projekteja Suomen Rooman-instituutissa on vuosikymmenten aikana ollut.

Jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin?  Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta?

Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä.

Parlatorio syventyy antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen?

Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toisessa jaksossa vieraana on suomalaiseen liikemieheen ja mesenaattiin Amos Andersoniin perehtynyt taidehistorioitsija Synnöve Malmström. Jaksossa keskustellaan muun muassa Amos Andersonin taustasta, monisärmäisestä henkilöhahmosta sekä hänen suhteestaan taiteeseen ja kulttuuriin. Miksi liikemies, jolla itsellään ei ollut akateemista taustaa, halusi investoida antiikin kulttuuriin keskittyvään tiedeinstituuttiin Roomassa? Entä miten erosivat toisistaan ”aamun Amos” ja ”illan Amos”?

Parlatorio palaa uuden kauden kera! Suomen Rooman-instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukellamme instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä.

Kauden avausjaksossa vieraanamme on instituutin historian kannalta merkittävä henkilö, Rooman valtakunnan arkeologian professori emerita Margareta Steinby, jonka kanssa keskustellaan muun muassa roomalaisista tiilileimoista sekä Iuturnan lähteestä. Minkälaista lähdeaineistoa tiilileimat ovat antiikintutkijalle ja millaista niiden tutkimus on käytännössä? Mitä ne voivat kertoa esimerkiksi naisten asemasta antiikin Roomassa? Entä miten suomalaiset päätyivät kaivamaan keskelle Forum Romanumia?

Parlatorion neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.

Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?

Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?