Tässä jaksossa käsitellään tilannetta, jossa työyhteisön jäsen on ennen sairauspoissaoloaan toiminut epäluotettavasti ja jättänyt tiimin toistuvasti pulaan. Poissaolo on ollut pitkä ja paluun koittaessa tiiminvetäjä on joutunut vaikean kysymyksen äärelle: voiko luottamus palautua ja mitä sen uudelleen rakentaminen vaatii, kun taustalla on paljon hankalia kokemuksia?

Jaksossa tarkastellaan, millaisia tunteita tiiminvetäjässä ja muussa tiimissä herää, kun kollega palaa. Miten pettymystä, ärtymystä ja epäreiluuden kokemusta pitäisi käsitellä? Miten esihenkilö voisi tukea sekä palaajaa että muuta tiimiä tavalla, joka olisi kaikille osapuolille reilu?

Organisaatiopsykologit pohtivat myös, mikä saa ihmisen käyttäytymään hankalla tavalla, sekä keskustelevat rakenteista, jotka ovat voineet mahdollistaa tilanteen kehittymisen. Miten tilanteesta voidaan puhua tiimin kanssa niin, että asiat tulevat näkyviin ja jännite pääsee purkautumaan? Ja ennen kaikkea: millä edellytyksillä luottamus voi todella palautua silloin kun alkuasetelma on hauras.

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Kahdessa kuulijakirjeessä pohditaan samaa ilmiötä: työyhteisössä asiat tuntuisivat muuten olevan mallillaan, mutta yksi musta lammas sabotoi ilmapiiriä. Kirjeissä puhutaan ilmapiirin myrkyttäjistä, negatiivisuudesta ja siitä, miten hankalaa on työskennellä sellaisessa ryhmässä, missä yksi ihminen levittää huonoa fiilistä ympärilleen. 

Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, mistä hankala käyttäytyminen kumpuaa, mitä se tekee työyhteisölle ja kenen vastuulla tuhoisan kierteen katkaiseminen on. Milloin kyseessä on yksilön ongelma, milloin ryhmädynaaminen ilmiö tai johdon passiviisuus? Entä voiko ihminen lopulta muuttua - ja mitä se käytännössä vaatii?

Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Kuulijakirjeessä esihenkilö kuvaa tilannetta, jossa yhteys johtoon on katkennut. Asiat seisovat johtoportaassa, mikään ei tunnu etenevän, eikä ylhäältä kuulu mitään. HIljaisuus tuntuu painavalta ja oudolta.

Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan, mitä tapahtuu, kun organisaation johto vaikenee ja laittaa pään hiekkaan. Millaisia seurauksia on sillä, että vaikeita asioita ei kohdata, ja miten hiljaisuus voi muuttua koko yhteisöä lamauttavaksi voimaksi? Entä mitä riskejä syntyy, jos yksittäinen esihenkilö alkaa räjähdellä paineen alla, jota yhteisö ei uskalla lähteä yhdessä purkamaan?

Keskustelussa pohdimme myös, miten organisaation historia rakentaa nykyhetken kulttuuria, ja miksi koko ryhmän panosta tarvitaan, jotta ahdistava hiljaisuus saadaan murtumaan.

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Johtaja kokee, ettei johtoryhmässä ole tilaa hänen herkkyydelleen. Hän kuulee toistuvasti herkkyyttä vähätteleviä kommentteja ja tuntee tarvetta selitellä itseään. Kuulijakirjeessä hän pohtii tätä piirrettä ja sitä, miksi ympäristö reagoi siihen niin kuin reagoi.

Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, onko työelämässä ylipäätään tilaa herkkyydelle. Miksi sitä niin usein vähätellään, eikä nähdä sen arvoa? Miten herkkyyttä voisi ymmärtää paremmin ja valjastaa sen vahvuudet käyttöön työpaikoilla? Voisiko herkkyys olla jopa kilpailuetu?

Jaksossa organisaatiopsykologit pohtivat herkkyyden eri puolia työelämässä, sekä sen yhteyksiä muun muassa feminiinisyyteen, luovuuteen ja monimuotoisuuteen.

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi

Tässä jaksossa sukellamme syntipukkimekanismiin ja sen monimuotoisiin kasvoihin. Kollegan case-tapauksessa työyhteisö hakee syyllistä milloin yksittäisestä työntekijästä, milloin esihenkilöstä. Välillä myös vetäjä joutuu hyökkäysten kohteeksi. Yhteisö on defensiivisessä tilassa, jossa vastuun kantaminen jää taka-alalle ja katse kääntyy syyllisen etsimiseen.

Pohdimme, mitä ilmiön taustalla voi olla ja miksi yhteisö reagoi niin voimakkaasti. Voiko tunteikas reagoiminen olla myös suojakeino, jonka avulla vältellään omaa vastuuta? Ja mitä yksilön voimakkaiden tunnereaktioiden takana voisi piillä – erityisesti silloin, kun traumaresonanssi aktivoituu ryhmätilanteessa?

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. 

https://organisaatiopsykologit.fi

Mitä tapahtuu, kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisällä kumisee tyhjyys? Kuulijamme kertoo työstä, joka on ennen tuonut turvaa ja arvostusta, mutta sittemmin menettänyt merkityksensä. Hän on jäänyt vangiksi elämään, jota ei enää halua, mutta josta on liian pelottavaa päästää irti.

Jaksossa puhumme kultaisen häkin dilemmasta. Miten nähdä ulospääsyn mahdollisuus, kun mieli on täynnä huolia? Miten luoda liikettä, ennen kuin elämästä tulee pelkkää "sitten kun" -odottamista?

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi

Tämän jakson kirjeessä kuulija pohtii, miten esihenkilö voi viestiä vaikeista asioista viisaasti. Joskus johtajan on tarkasteltava kriittisesti saavutettuja etuja ja tuotava esiin epämieluisia tosiasioita, jotta organisaatio voisi pitkällä aikavälillä toimia oikeudenmukaisemmin ja eettisemmin. Keskustelussa pysähdymme sen äärelle, miten tästä kumpuavaa epäreiluuden kokemusta voi kohdata ja sanoittaa rakentavasti, ja millainen merkitys on esihenkilön omalla eettisellä kompassilla. Puhumme myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksestä, sekä tasapainon uudelleen hakemisesta silloin, kun luottamus on katkolla.

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi

Tässä jaksossa tartumme kuulijalta tulleeseen kysymykseen siitä, miksi ihmiset reagoivat oudon tuntuisesti, kun kaksi organisaatiota yhdistyy. Työntekijöiden toiminta näyttää ulospäin piittaamattomalta – mutta onko kyse yksilötason huonosta käytöksestä vai laajemmasta ryhmäilmiöstä? Entä miten väliaikaisessa pestissä oleva toimitusjohtaja voi viisaimmin reagoida, ymmärrystä hakien vai voimakkaasti puuttuen?

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Työelämässä eletään aikaa, jossa tehokkuuden eetos ja jatkuva itsensä ylittäminen ovat näkyvästi läsnä. Kaiken suorittamisen keskellä moni kuitenkin pysähtyy kysymään: mikä järki tässä kaikessa edes on?

Tässä jaksossa tutkimme työelämän hulluutta ja kollektiivista ylikuumenemisen tilaa. Pohdimme, millaisiin ilmiöihin ajaudumme, kun vietämme valtaosan ajastamme töissä ja sidomme energiaa maailmaan, joka ei aina vastaa ihmisen lajinomaisiin tarpeisiin.

Mitä työ siis meille tekee? Millaisia temppuja työpaikoilla keksimme suojataksemme itseämme ja aikaamme? Entä miten ihmeessä olemme ajautuneet ajattelemaan, että hyvä päivä on sellainen, josta vain pääsi läpi? Ja miten teoria unelmien poikamiehestä liittyyn kaikkeen tähän?

Pysähdymme jaksossa myös pohtimaan aivojen lainalaisuuksia, työelämän pula-ajan hamstrauskulttuuria ja sitä, millainen voisi olla holistinen, ihmisyyttä paremmin tukeva työelämä.

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.
https://organisaatiopsykologit.fi

Palaute ei aina tule sanoina. Se voi olla katse, ele tai hiljaisuus. Mutta milloin palaute todella elää ja milloin se jää kuolleeksi?

Tässä jaksossa pysähdymme palautteen äärelle. Pohdimme, miksi perinteiset palautemallit voivat joskus tuntua mekaanisilta, ja miten palautetta voisi antaa tavalla, joka on rehellistä mutta kantavaa.

Miksi on tärkeää kohdistaa palaute intentioon ja suuntaan, sen sijaan että fokukseen nostetaan suoritukset? Miten vaikeita asioita voi sanoittaa turvallisesti ja rakentavasti? Ja mitä on pienimmän mahdollisen energian periaate muutokseen tähtäävässä palautteessa?

Puhumme myös palautteen vastaanottamisesta erityisesti silloin, kun palaute kolahtaa. Kuinka silloin voisi toimia?

Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. 

https://organisaatiopsykologit.fi