Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin?

Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa?

Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista?

Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Miten Suomen talous korjataan?

Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.).

Räsänen ja Kalli kritisoivat hallitusta erityisesti päätöksestä keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa.

Räsäsen mukaan hallitus tyhjentää valtion kassan yhteisöveropäätöksellä. Hänen mielestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka on täysin vastuutonta.

Kopora pitää Räsäsen kritiikkiä aikamoisena liioitteluna. Hän sanoo, että Suomessa on korkea verotaso ja ihmisille ja yrityksille pitäisi jäädä enemmän käteen.

Kalli huomauttaa, että Suomen yhteisöverotus on kilpailukykyinen. Hänen mielestään kaavamainen alennus ei ole hyvä. Keskusta ehdottaa, että verotusta laskettaisi siltä osin kun voitto jätetään investointeihin mikä kannustaisi nimenomaan investointeihin.

Suomen yhteisöverotus on tällä hetkellä 20 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa 22 prosenttia, Ruotsissa 20 prosenttia ja Bulgariassa 10 prosenttia.

Täsmennys lähetyksen tietoihin: Kopra totesi lähetyksessä, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 20 miljardilla ohi koronan ja ohi hyökkäyssodan.

VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosiarvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Siitä ovat kertomassa neuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen ja neuvoston pääsihteeri Jenni Jaakkola. Toimittajana on Antti Pilke.

Väitteet SDP:n kansanedustajien epäasiallisesta käytöksestä vellovat mediassa. STT:n mukaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) olisi käyttäytynyt epäasiallisesti avustajaansa ja kansanedustajia kohtaan. Tuppurainen kiistää väitteet.

Miksi SDP:n puoluejohto torjuu väitteet kiusaamisesta ja epäasiallisesta käyttäytymisestä?

Missä kulkee asiallisen ja epäasiallisen käyttäytymisen raja eduskunnassa?

Miksi SDP:n kansanedustaja Ville Merinen väittää että kiusaamiskohussa ”kaikki kakka ei ole noussut vielä pintaan”?

Mikä on päivänpolitiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seuraa eduskunnan häirintäpaljastuksista?

Keskustelemassa politiikan toimittajat Marica Paukkeri Yleltä, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Erno Laisi Ilta-Sanomista.

Neljä SDP:n edustajaa on viime aikoina ollut otsikoissa häirintään ja epäasialliseen käytökseen liittyen. Osa heistä on myöntänyt toiminnan ja pyytänyt anteeksi, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistää häneen kohdistuneet väitteet.

Alastalo pohtii, että on vaikea vetää rajaa sille mikä on esimerkiksi huutamista tai toisen nöyryyttämistä. Se minkä joku kokee huutamiseksi, ei toisen mielestä välttämättä ole huutamista.

Paukkeri toteaa, että eduskunta on työpaikkana erityislaatuinen. Hän korostaa, että eri puolueissa voi olla erilaisia rajoja sille mikä on epäasiallista puhetta.

Laisin mielestä on hyvin eri asia miten viestitään kahden kansanedustajan välillä tai kansanedustajan ja avustavan välillä, koska valtapositio on aivan erilainen.

Mitä seurauksia syytöksistä voi olla kansanedustajille? Entä voiko häirintäkeskusteluilla olla vaikutusta SDP:n kannatukseen?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi?

Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat?

Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille?

Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan?

Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on epäilty antaneen ICE-joukoilleen jopa vapaat kädet väkivaltaan. Niitä on verrattu natsi-Saksan SA-joukkoihin.

Miten hyvin historialliset vertaukset avaavat sitä mitä Yhdysvalloissa on meneillään? Kannattaako Trumpia verrata Ranskan Aurinkokuninkaaseen tai uhkailuja Grönlannin valtaamisesta natsien Lebensraumiin, kuten nyt on tehty? Mitä oppeja Trump kätyreineen käyttää?

Aiheesta keskustelevat oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen sekä dosentti Oula Silvennoinen, joka on tutkinut eurooppalaista fasismia ja radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää?

Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa.

Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava?

Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa.

Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi?

Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin.

Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentti Trump uhosi Grönlantiin hyökkäämisellä ja tulleilla, mutta perääntyi.

Miksi Trumpin vauhti on entistäkin kovempi ja puheet sekavampia? Mitä kauden ensimmäisen vuoden vyörytys ennakoi siitä mitä vielä voi olla tulossa?

Trumpin tekemisistä ovat puhumassa Antti Pilkkeen kanssa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski ja Ylen ulkomaantoimittaja Esko Varho. Suora lähetys.

Presidentti Donald Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin hankkimisesta Yhdysvalloille puheessaan Davosin talousfoorumissa. Trumpin mukaan Grönlannista olisi syntymässä sopimus.

– Jos vastaatte kyllä olemme kiitollisia, jos vastaatte ei tulemme sen muistamaan, sanoi Trump.

Mikä on Euroopan vastaus Trumpille? Pitääkö Euroopan sanoa kyllä vai ei Trumpin puheille Grönlanti-diilistä?

– Euroopan pitää lopettaa Trumpin nuoleskelu, sanoo Politiikkaradiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla.

Palautuuko luottamus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, vai syntyikö suhteisiin pysyvä vahinko?

Miksi Euroopan parlamentti päätti tiukassa äänestyksessä viedä Etelä-Amerikan kanssa solmitun Mercosur-kauppasopimuksen EU-tuomioistuimen käsittelyyn? Ketkä parlamentissa vastustavat kauppasopimuksen ratifiointia?

Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Ville Niinistö (vihr. / greens) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.