Sipilän hallituksen viimeinen budjetti on eduskunnan käsittelyssä. Kuka nykyhallituksen budjeteista on hyötynyt? Ketkä ovat menettäneet?

Onnistuuko Sipilän hallituksen tavoite valtiontalouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen lopettamisesta?

Miksi talouskasvu ja työllisyyden parantuminen eivät näytä pienentävän kestävyysvajetta? Ovatko veronkevennykset syöneet hallituksen kestävyysvajetavoitteet? Vai olisiko verotusta pitänyt laskea työllisyyden nimissä vielä enemmän?

Vieraana ovat kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.), keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi (kesk.), kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtiovarainministeriö julkisti talousennusteensa perjantaina. Työttömyyden sulaminen jatkuu hyvällä svengillä, vuonna 2020 työttömyysaste on ministeriön ennusteen mukaan 6,6 prosenttia ja työllisyysastekin kipuaa päälle 73 prosentin.

Talouskasvu, joka tänä vuonna asettuu vm:n arviossa kolmeen prosenttiin, on kuitenkin hiipumassa. Ensi vuonna jo alle kahteen prosenttiin ja pitemmällä aikavälillä yhden tuntumaan.

Ennusteet ovat toki ennusteita – kuinka tuottavuutta, työllisyyttä ja talouskasvua pitäisi kohentaa?

Sakari Sirkkasen haastateltavana on ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä.

Kulunut viikko on ollut Euroopan parlamentissa vauhdikas: tekijänoikeusdirektiivi, Orbanin Unkari ja Junckerin puhe.

Lisäksi arvioidaan millaisia teemoja eurovaaleissa on luvassa, keväällä 2019.

Sakari Sirkkasen haastateltavina ovat europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.), Mirja Vehkaperä (kesk.) ja Petri Sarvamaa (kok.).

Keskustelu tehty torstaina 13.9.

Politiikka on täynnä kohuja - somekohuja ja mediakohuja. Useat kohuista ovat päiväperhoja, mutta kohussa poliitikko voi saada myös lähtemättömän leiman ja mainetahran.

Jos poliitikko leimautuu, pääseekö leimasta koskaan eroon? Voiko kielteisen kohun aiheuttama leima muuttua myöhemmin positiiviseksi?

Entä kiteytyykö ajan henki tuoreessa ihmisroska-kohussa, jossa tuomiona oli paitsi julkinen häpeärangaistus some-käräjillä, mutta myös puolueen irtisanoutuminen harkitsemattomista puheista, sekä siirto toisiin tehtäviin?

Entä mikä on noin sadannen Puheet päreiksi -lähetyksen kunniaksi valittu noin sadas päivän politiikan sana?

Retrospektiivisessä Puheet päreiksi -juhlalähetyksessä mukana myös katsaus viime vuosien puhutuimpiin poliitikkoihin ja taitavimpiin poliittisen sanan käyttäjiin.

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

"EU:sta ei koskaan tule linnaketta, joka kääntää selkänsä maailmalle", sanoi komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker Euroopan parlamentissa pitämässään viimeisessä Unionin tila -puheessa. Puheensa Juncker aloitti historiallisella viittauksella vuoteen 1913, jolloin Eurooppa eli rauhan tilassa, mutta joka seuraavana vuonna purkautui maailmansotana. "Ei epäterveelle nationalismille, kyllä terveelle patriotismille", viestitti Juncker Euroopan parlamentille ja EU-jäsenmaille.

Oliko Junckerin viimeinen Unionin tila -puhe hänen poliittinen testamenttinsa? Miten komissiossa nähdään EU:n rooli osana nykyistä muuttuvaa maailmanjärjestystä? Mihin kysymyksiin Juncker otti kantaa? Mihin periaatteisiin EU nojaa brexit-neuvotteluissa?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sipilän hallitus aikoo helpottaa henkilöperusteista irtisanomista Suomessa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen on tärkeä askel työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin.

Ammattiyhdistysliike ja oppositio vastustavat lakihanketta jyrkästi. Ay-liike näkee esityksen tarpeettomana ja suorastaan haitallisena ja uhkaa poliittisilla työtaisteluilla, mikäli hallitus vie esitystä eteenpäin.

Löytyykö uudistuksen tueksi tutkimuksellista näyttöä? Synnyttääkö irtisanomisen helpottaminen lisää työpaikkoja? Vai onko uudistus askel kohti epävarmempaa työelämää vailla työllisyysvaikutuksia?

Entä onko irtisanominen Suomessa liian vaikeaa vai liian helppoa? Onko korkeasta irtisanomiskynnyksestä tutkimuksellista näyttöä?

Keskustelemassa ovat eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari (kok.) ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Anna Kontula (vas.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ruotsin vaaleista muodostui tasainen taisto porvariallianssin ja punavihreän blokin välillä. Alustavien tulosten mukaan porvariallianssi sai 40,3 prosenttia äänistä ja punavihreä blokki 40,6 prosenttia. Molempien blokkien pääpuolueet, sosialidemokraatit ja moderaatit, menettivät kannatusta. Moderaatit enemmän kuin demarit.

Sen sijaan Ruotsidemokraatit, joka ei kuulu kumpaankaan blokkiin, sai suuren vaalivoiton: 17,6 prosenttia äänistä ja 62 valtiopäiväedustajaa. Voitto oli kuitenkin pienempi kuin ennakkoon arveltiin. Myös laitavasemmiston kannatus kasvoi.

Ajaako vaalitulos hallituspolitiikan pattitilanteeseen, täysjumiin? Kuopataanko blokkipolitiikka Ruotsissa? Onko edessä Saksan mallinen suuri koalitio? Vai rohkeneeko porvariallianssi yhteistyöhön Ruotsidemokraattien kanssa?

Keskustelemassa ovat kansanedustajat Juhana Vartiainen (kok.), Sanna Marin (sd.) ja Simon Elo (sin.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Syventyy ja perehtyy politiikan ilmiöihin ja yhteiskunnan syvävirtoihin. Äänessä politiikan toimijat, tarkkailijat ja ajattelijat.

Venäjän eläkeuudistukselle on nousemassa sisäpoliittinen seinä pystyyn. Levada-keskuksen kyselyssä peräti 89 prosenttia kansalaisista vastustaa uudistusta. Eläkeuudistuksen vastustus rapauttaa myös Putinin kannatusta.

Eläkeuudistus on Putinin valtakauden toistaiseksi vaikein ja epäsuosituin hanke, joka koetaan kansalaisten keskuudessa laajasti epäoikeudenmukaisena. Alhaisen elinajanodotteen takia miljoonat venäläismiehet eivät eläisi edes kaavailtuun eläkeikään asti.

Minkälainen tikittävä poliittinen aikapommi Kremlin kannalta on yhdistelmä, jossa kansalaisten lisääntynyt tyytymättömyys kohtaa Putinin heikentyvän kansansuosion?

Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurooppaan on heitetty viime vuosina varsinainen sekasotku puolustusyhteistyön verkkoja. On EU:n syvenevää puolustusyhteistyötä, on EU:n ja Naton välistä yhteistyötä, on erilaista alueellista yhteistyötä, tuoreimpana Ranskan interventioaloite. On myös suoraa kahdenvälistä yhteistyötä eri maiden välillä.

Kun kyseinen sotku yhdistetään lakimuutoksiin sotilasavun antamisesta ja vastaanottamisesta, niin mihin päädymme? Kenen joukoissa seisomme?

Kertovatko monenkirjavat yhteistyöverkostot eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan vahvuudesta vai heikkoudesta?

Mitä Ranskan ja Suomen allekirjoittama yhteinen julkilausuma Euroopan puolustuksesta merkitsee? Mitä se tarkoittaa?

Keskustelemassa ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) sekä valiokunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd.) ja Pekka Haavisto (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.