Kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen sote-lyttäys on politiikan jymypaukku. Lepomäen kovat sote-kommentit heiluttavat kriittisellä hetkellä soten ja hallituksen uskottavuutta.

Kaataako Lepomäen sysäämä sote-kuohu sekä soten, että maakunnat, että koko Sipilän hallituksen?

Paljastiko Lepomäen purkaus sote-pelin todellisen luonteen: poliittisen valtakamppailun Etelä-Suomen ja maakuntien Suomen välillä?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Kokoomuksen Elina Lepomäki haluaa, että sote kaatuu.

Miksi?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat Lepomäen lisäksi kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.) ja Krista Kiuru (sd.).

Hallitus vastaa eduskunnassa opposition välikysymykseen koulutuksen tasa-arvosta. Opposition mukaan hallitus suhtautuisi koulutuksen tasa-arvoon välinpitämättömästi. Kyseessä on jo neljäs koulutukseen ja koulutusleikkauksiin liittyvä välikysymys kuluneella vaalikaudella.

Millä toimilla turvataan tasa-arvoinen koulu myös tulevaisuudessa?

Koulutusvälikysymyksestä keskustelevat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) sekä kansanedustajat Pilvi Torsti (sd.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uudet tiedustelulait ovat tekemässä Suojelupoliisista tiedustelupoliisin, jota valvottaisiin parlamentaarisesti. Eduskunnassa Supon toimintaa valvoisi tiedusteluvalvontavaliokunta.

Onko eduskunta saamassa riittävät oikeudet valvoa Supoa? Riittääkö että pelkkää tiedustelutoimintaa valvotaan, vai pitäisikö Supoa valvoa kokonaisuudessaan?

Keskustelemassa ovat kansanedustajat Krista Kiuru (sd.), Kari Tolvanen (kok.) sekä Jyrki Kasvi (vihr.) tiedustelulakien uudistamista seuraavasta parlamentaarisesta seurantaryhmästä.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmantaloudessa on päällä hyvä veto. Kasvu on laaja-alaista ja heijastuu vahvasti myös Suomen talouteen.

Inflaatio nostaa samaan aikaan päätään. Millainen on näkymä? Millainen vaikutus talouskasvuun?

Keskuspankkien rooli on fokuksessa. Miltä EKP:n asemointi näyttää? Millaisia riskejä maailmantalouden isossa kuvassa on?

Suomen viime vuoden bruttokansantuotteen kasvu asettunee päälle kolmeen prosenttiin. Entä tänä vuonna? Voiko neljä pinnaa mennä rikki?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat pääekonomistit Reijo Heiskanen OP:sta ja Pasi Kuoppamäki Danske Bankista.

Presidentin valta on paitsi valtaoikeuksia myös puhevaltaa. Mitä suositumpi presidentti, sitä vahvempi mandaatti käyttää puhevaltaa. Juuri valitun presidentti Niinistön kova vaalitulos antaa hänelle vahvan mandaatin ja erityisen suuren puhevallan.

Mestaroiko Niinistö suosionsa turvin valtaoikeuksiensa ulkopuolella?

Kuinka laajalle Niinistö sanomisen valtaansa venyttää?

Käyttikö Niinistö valtiopäivien avajaispuheessaan puhevaltaansa täysimääräisesti?

Entä torppasiko #metoo -kampanja Ilkka Kanervan (kok.) tien puhemieheksi? Mistä kertoo

Hannes Mannisen (kesk.) avoin kirje Paavo Väyryselle (kapu./kesk.)?

Mikä on päivän politiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Saksaan saatiin vihdoin eilen muodostettua uusi hallitus. Merkelin liittokansleriuran kolmas ns. suuri koalitio tulee tosin vielä siunata demarien jäsennäänestyksessä.

Miltä Saksan uuden hallituksen linjat näyttävät tuoreeltaan? Millainen on vaikutus Suomen EU-linjaan?

Puola on ollut isoilla otsikoissa kuluvalla viikolla. Syy on tällä kertaa holokaustilaki. EU-komissio on jo aiemmin laukaissut Lissabonin sopimuksen 7. artiklan, joka mahdollistaa jäsenmaan rankaisemisen äänioikeuden poistamisella tai EU-tukirahojen leikkaamisella. Perusteina ovat olleet muun muassa lehdistövapauden rajoittaminen ja oikeisjärjestelmän politisoiminen. Miltä tilanne näyttää?

Eilen Euroopan parlamentti äänesti parlamenttipaikkojen uudelleenjaosta brexitin jälkeen. Tänään äänestetään kesäajasta. Vuoden 2019 eurovaalien kärkiehdokasasettelu puhututtaa myös.

Euroopparadiossa eurooppapolitiikan ajankohtaisista keskustelevat europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr.), Henna Virkkunen (kok.) sekä Nils Torvalds (r.).

Sakari Sirkkanen toimittaa.

Vuoden 2018 valtiopäivät on avattu. Keväällä eduskunnan käsittelyssä on poliittisesti vaikeita hankkeita: tiedustelulait tulevat eduskuntaan, samoin sote-uudistus vaikean valinnanvapauden kera. Myös aktiivimallin purkamista ehdottava kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle.

Valtiopäivien avajaisanoissaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti kansanedustajia olemaan julistautumatta "puolin ja toisin ehdottoman totuuden haltijaksi" ja välttämään "agitaatiota".

Selvitäänkö eduskunnan kevätkaudesta ilman kovaa poliittista retoriikkaa?

Keskustelemassa ovat Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brexit-prosessin vaikeus, poliittisen ongelmat ja taloushuolet ovat lisänneet Iso-Britanniassa vaateita perua Britannian EU-ero. Esimerkiksi entinen pääministeri Tony Blair on pitänyt esillä vaatimusta uudesta brexit-kansanäänestyksestä. Myös osa uusista mielipidekyselyistä osoittaa, että aiempaa suurempi osa briteistä pitää EU-eron puolesta äänestämistä vääränä ratkaisuna.

Mistä puheet brexitin perumisesta oikein nousevat? Voiko brexit todella peruuntua?

Ja jos brexit peruttaisiin, niin millä tavalla: uudessa kansanäänestyksessä, kaatamalla Britannian ja EU:n välinen erosopimus, vai neuvottelemalla uusi EU-jäsenyys eroprosessin jälkeen?

Keskustelemassa on Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksan hallitusneuvotteluiden päätepiste piti olla eilen sunnuntaina. Yksimielisyyttä ei kuitenkaan löytynyt, ei vieläkään. Historiallisen ennätyspitkät neuvottelut siis jatkuvat tällä viikolla.

Onko Saksan vahvuus Euroopan moottorina heikkenemässä - onko maan vahvuus siis edelleen sen vahvuus vai vaikuttaako poliittisen kentän sirpaloituminen missä määrin heikentävästi Saksaan?

Entä miltä näyttää Saksa-Ranska -akselin tulevaisuus? Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuin myös Saksan demarijohtaja Martin Schultz ovat visioineet pitkälle meneviä, ennen muuta euroalueen integraatioaskeita. Kuinka todennäköisiä nämä ovat eurooppapolitiikan lähitulevaisuudessa?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat professori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistoista ja tutkija, projektijohtaja Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.