Tänäänkin otsikoissa on näkynyt uutisointia siitä, mitä kikyssä eli kilpailukykysopimuksessa sovittiinkaan viime vuoden palkkaveroratkaisuista.

Jos mitään ei tehdä, palkansaajien verotus kiristyy. Pitääkö hallituksen siis tulla vastaan palkkaveron alennuksella? Vai pitääkö liittokohtaisissa neuvotteluissa aikaan saada palkkoja korottava ratkaisu? Vai näiden yhdistelmä? Vai ei mikään näistä vaihtoehdoista?

Talous on kasvussa, eletään suhdannevetoista nousukautta - millainen on palkkatie? Sari Sairaanhoitaja osa kaksi vai Suomen mallin hengessä Pertti Paperimiehen ankkuritie?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat pääekonomistit Reijo Heiskanen OP:stä ja Juhana Brotherus Hyposta. Puhelimessa ovat hallituksen talouspolitiikkaa arvioivan riippumattoman neuvoston pj., taloustieteen professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta sekä Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Politiikkaradion jatkoilla tulee mukaan ison kuvan analyysi eli mitä maailmantaloudessa tapahtuu. Lisäksi syvennetään ensi vuoden talousnäkymää ensi vuoden osalta.

Sote-vääntö jatkuu tänäänkin. Klo 15 kuullaan hallitustrion linjauksia.

Sotessa puhutaan yksityistämisestä. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Ovatko poliitikot kartalla sen suhteen, mitä sote-palveluita kannattaa julkisen sektorin hoitaa ja mitä vastaavasti yksityisen sektorin?

Mitä nobelisti Bengt Holmstömin puheesta eduskunnalle voi oppia?

Julkisen talouden suunnitelma (JTS) oli eduskuntakeskustelussa tiistaina. Millaiseen suuntaan talouspolitiikkaa ja työllistämispolitiikkaa pitää ohjata?

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.) ja Timo Harakka (sd.).

Suomen taloudessa on päällä hyvä svengi. Talousennustajat povaavat toinen toisensa jälkeen yhä parempia ja parempia talouden kasvulukuja.

Mitä kasvu merkitsee? Mistä kasvu syntyy? Mitä kasvulla saadaan aikaan? Mihin kasvu riittää?

10/90 -suhdeluku nousee esille. Onko tämä jakosuhde totuus siitä, mikä on harjoitetun talouspolitiikan osuus kasvusta ja mikä ns. ulkoisten tekijöiden?

Suomen talous on ison kuvan analyysissä ja remontissa. Maailmantalouden ja euroalueen talousnäkymistä kotimaan talouden tuottavuuteen, työllisyysasteeseen, tulevien vuosien kasvunäkymiin ja talousennustamisen kautta vielä syksyn palkkakierroksiin ja työllistämistoimiin sekä korkoympäristön näkymiin. Viimeksi mainitut pöydällä ennen muuta Politiikkaradion jatkoilla.

Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä, pääekonomisti Aki Kangasharju Nordeasta sekä ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään kylmää kyytiä hallituksen sote-esitykselle.

Valiokunta katsoo lausunnossaan, että soten niin sanottu pakkoyhtiöittäminen on perustuslain vastainen. Yhteensä valiokunta löysi hallituksen lakiesityksestä 15 eri tasoista kohtaa, jotka eivät ole hyväksyttävissä perustuslain näkökulmasta.

Mitä sotelle nyt tapahtuu? Luvassa on uusi lakiesitys. Milloin se valmistuu? Voidaanko maakuntavaalit järjestää tammikuussa 2018? Mitä tapahtuu soten valinnanvapaudelle? Ja niin edelleen.

Valiokunnan lausunnosta ovat tuoreeltaan debatoimassa kansanedustajat perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Ville Skinnari (sd.).

Toimittaja Sakari Sirkkanen.

Sote-uudistus on kohtaamassa vakavia perustuslaillisia ongelmia. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautumassa niin sanottu pakkoyhtiöittämismalli, joka ennakoarvioiden mukaan on ristiriidassa perustuslain kanssa. Hallituspuolue kokoomuksen taholta on kiistetty, että pakkoyhtiöittäminen olisi ollut puolueen ensisijainen tavoite sote-uudistuksessa. Keskustan taholta väitettä on kritisoitu.

Kaatuuko sote-uudistus, jos yhtiömallia joudutaan korjaamaan? Kaatuuko hallitus, jos kokoomus pitää kiinni uhkauksestaan, ettei maakuntia tule ilman sotea, eikä sotea tule ilman valinnanvapautta?

Mikä sote-uudistuksen peruspilareista putoaa pois, vai putoaako mikään?

Keskustelemassa ovat Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hetki sitten laaja konsensus eurooppalaisissa tiedotusvälineissä tuomitsi EU:n perikatoon. Nyt sama konsensus rummuttaa EU:n tiivistyviä rakenteita: kiinteämpää rahaliittoa, syvempää yhteistä puolustusta, Ranskan ja Saksan voimakkaampaa yhteistyötä.

Miksi EU-puheiden sävy vaihtui täysin ja hämmästyttävän nopeasti? Minne katosivat uhkat ja kriisit: pakolaiskriisi, talouskriisi, brexit, populismi?

Tiivistävätkö EU-maat oikeasti yhteistyötä euroalueella, puolustuksessa, rajavalvonnassa? Pitääkö Suomessa varautua eurooppalaiseen valtiovarainministeriöön tai yhteisiin iskujoukkoihin?

Vai ovatko puheet integraation syvenemisestä sanahelinää?

Keskustelemassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) sekä ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroalueelle pitäisi luoda valtioiden velkajärjestelymekanismi maksukyvyttömyystilanteiden varalle, näin sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Politiikkaradiossa.

Vihriälän mukaan kyseinen mekanismi olisi tietynlainen Saksan linjan päätepiste. Se sulkisi pääsääntöisesti pois muiden jäsenmaiden avun. Ranskan linja on perinteisesti ollut toisenlainen. Vastineeksi Ranska voisi saada esimerkiksi EU:n valtiovarainministeriön.

EMU-rahaliitto syvenee joka tapauksessa - jos päivän pulssin mukaan mennään. Ennakoinneissa Merkel ryhtyisi uudelleenvalintansa jälkeen syyskuussa yhdessä Ranskan Macronin kanssa EU-integraatiotalkoisiin. Mutta rastit eivät tosiaan ole helppoja ratkaista.

Mitä on luvassa yhtäältä pankkien ja euromaiden kannalta? Pankkiunionin loppuunsaattaminen? Finanssipolitiikan integraatio? Ovatko eurobondit kohta täällä?

Mitä rahaliiton kehityssuunnat tarkoittavat Suomen asemoinnin kannalta? Tästä Politiikkaradion jatkoilla. Jatkoilla puhutaan myös Suomen taloudesta. Valtiovarainministeriö nosti kasvuennustettaan 1,2 prosentista 2,4 prosenttiin, Nordea puolestaan 1,3 prosentista 3 prosenttiin. Millainen on analyysi?

Vesa Vihriälä on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

Viisi kuukautta ja muutama päivä päälle Trumpin hallintoa Yhdysvalloissa. Trump-saunassa 360 asteen analyysia Trumpin sisäpolitiikasta, hallinnon asemoinnista, ulkopolitiikasta ja talouspolitiikasta.

Sakari Sirkkasen kanssa ovat saunomassa tutkijat Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Politiikkaradio Extra syventyy ja perehtyy politiikan ilmiöihin ja yhteiskunnan syvävirtoihin. Äänessä politiikan toimijat, tarkkailijat ja ajattelijat.

Alkoholilaki nytkähti eteenpäin tiistaina. Suomen talous on nousussa, mutta olisiko alkoholilain voimaantulosta - sellaisenaan kun esitys nyt eduskunnassa on - seurauksena liian kova nousuhumala?

Toisin kysyen: olisiko alkoholiprosentin myyntiliberalisointi nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin virhe vai ei?

Sakari Sirkkasen kanssa laista ovat väittelemässä kansanedustajat Pekka Puska (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).

Perussuomalaiset hajosi kahdeksi ryhmäksi: mikä ryhmiä erottaa, mikä yhdistää?

Vielä hetki sitten Perussuomalaiset sitoutuivat hallitusohjelmaan. Mikä on linja nyt? Tekeekö Perussuomalaiset oppositiossa kovaa, radikaalia politiikkaa maahanmuuttokysymyksissä tai EU:n vastustamisessa? Kuinka pitkälle politiikan oikeaan laitaan puolue siirtyy?

Entä minkälainen on Sininen tulevaisuus -puolueeksi rekisteröityvän Uusi vaihtoehto -ryhmän poliittinen linja? Ryhmällä ei ole poliittista ohjelmaa, vaan linjaksi on ilmoitettu sitoutuminen hallitusohjelmaan. Vastustaako Sininen tulevaisuus Euroopan unionia? Hyväksyykö ryhmä pakolaiskiintiön nostamisen?

Keskustelemassa ovat Perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri (ps.).

Toimittajana on Tapio Pajunen.