Miten politiikalla voidaan parantaa kansanterveyttä?

Keskustelemassa kansanedustajat Oskari Valtola (kok.) ja Ville Merinen (sd.).

Suomi säästäisi miljardeja euroja jos kansalaiset olisivat terveempiä. Liikkumattomuus maksaa laskelmien mukaan 3,5 miljardia euroa vuosittain. Pelkästään diabeteksen ehkäisyllä voitaisiin saada miljardin euron säästöt vuosittain, kertovat kansanterveysjärjestöt, jotka viime viikolla vaativat hallitukselta koko kansan kuntotalkoita.

Lihavan terveysmenot ovat noin 600 euroa vuodessa korkeammat kuin normaalipainoisen.

Kokoomus on ennen vaaleja pohtinut mahdollisuutta terveysveroon, joka nostaisi epäterveellisten tuotteiden hintoja.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusneuvotteluissa tähdätään valtiontalouden merkittävään sopeuttamiseen ja budjettisäästöihin. Onko valtiontalouden sopeutus kuudella miljardilla talouspoliittisesti perusteltua? Minkälaisia riskejä säästöihin liittyy?

Politiikkaradiossa hallitusneuvottelujen talouspoliittisia riskejä analysoivat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, kansantaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.

Professori Määttäsen mukaan olisi vastuutonta sivuuttaa valtion velkaantumisen ennustettu kasvu ja lykätä siihen reagoimista. Silti kuuden miljardin sopeuttaminen tulee olemaan Määttäsen arvion mukaan hyvin vaikeaa, osin siksi, että kansalaisten näkökulmasta peruspalvelujen palvelulupauksesta on jo tingitty.

”Velkaantumisesta huolimatta niistä on tingitty”, sanoo Määttänen Politiikkaradiossa, viitaten vanhusten hoivaan ja osin koulutukseen. "Jos [sopeutus] tehdään juustohöylällä, niin keskeisimpien palveluiden laatu ja saatavuus heikkenee edelleen. Se on se vaikea asia. On helpompi sanoa, että kuusi miljardia, kuin päättää, että miten se tehdään."

Pääekonomisti Anni Marttinen ei myöskään tyrmää valtiotalouden sopeuttamista, mutta pitää kuuden miljardin sopeutusta mittakaavaltaan suurena ja varoittaa leikkaamasta kansalaisten hyvinvoinnista.

”Jos sitä [sopeutusta] tehdään sen kustannuksella, että se leikkaa meidän hyvinvoinnista, mitä esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset ja ansioturvan leikkaukset tekee, mitkä osuu esimerkiksi köyhimpiin, se rapauttaa meidän hyvinvointivaltiota. Se on pitkällä aikavälillä huono asia.”

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio pureutuu Säätytalossa alkaviin hallitusneuvotteluihin ja siihen, millaisia asetelmia poliitikkojen vappupuheet ennakoivat.

Studiossa ovat politiikan toimittajat Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä ja Teemu Luukka Helsingin Sanomista sekä yhteiskuntatoimituksen esimies Hanna Vesala Ilta-Sanomista. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Kokoomuksen Petteri Orpo (kok.) julkisti hallituspohjan. Hallitusneuvotteluihin lähtevät kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Minkälainen puoluepoppoo Säätytalolle on marssimassa?

Yrittääkö kokoomus muodostaa oikeistohallitusta, porvarihallitusta vai keskustaoikeistolaista hallitusta? Vai oikeistokonservatiivihallitusta? Onko muodosteilla mesimäyrähallitus vai vappuhallitus?

Kuinka vaikeat hallitusneuvottelut on odotettavissa? Löytyykö luottamus?

Mikä on päivänpolitiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

”Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen keskustan puheenjohtaja ei ollut vaaleissa uskottava pääministeriehdokas.”

”Hallituksessa olo on puolueista erityisen kuluttavaa juuri keskustalle.”

Politiikkaradio pureutuu siihen, jumittaako kaksien vaalien tuplatappio keskustan keskisarjaan. Mistä romahdus johtuu?

Keskustan tilanteesta puhuvat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sekä entinen puoluesihteeri, nykyinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Laaninen.

Mitä keskusta nyt tekee? Onko puolueella identiteettikriisi? Lokasiko puolue itse kuvan hallitustaipaleestaan?

Muissa Euroopan maissa keskustan kaltaiset talonpoikaistaustaiset puolueet ovat kutistuneet tai niitä on tuskin ollutkaan, mutta Suomen keskusta onnistui pitkään pysymään poikkeuksellisella tavalla vallassa.

Ohjelmassa kysytään, onko keskustan aika Euroopan puoluekartan kummajaisena lopullisesti ohi. Vai pompahtaako puolue opposition kautta aina uudelleen pääministerikisaan?

Mikä on keskustan rooli kaupungistuneessa Suomessa? Keskustan kannatus etelän kaupungeissa painui vaaleissa matalaksi.

Toimittajana on Antti Pilke.

Millaisin eväin hallitustunnusteluista edetään hallitusneuvotteluihin?

Keskustelemassa kansanedustajat Eva Biaudet (r.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Oras Tynkkynen (vihr.).

Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus tarvitsee kumppaniksi joko perussuomalaiset tai SDP:n, sekä pienempiä puolueita kuten RKP:n ja vihreät.

Biaudet näkee, että RKP:n ainoa vaihtoehto olisi muodostaa hallitus kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Hän näkee, että koko Suomen brändi maailmassa romahtaisi, jos perussuomalaiset olisi hallituksessa.

Tynkkysen mukaan sinipunahallitus näyttää käytännössä ainoalta mahdolliselta koalitiolta, jossa vihreät voisi olla mukana.

Zyskowicz kertoo, että vuoden 2035 ilmastotavoite on edelleen kokoomukselle kynnyskysymys ja toinen tärkeä kysymys on työperäinen maahanmuutto. Molemmista näistä kysymyksistä kokoomus ja perussuomalaiset ovat eri linjoilla.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan povattua suurhyökkäystä on odotettu pitkään. Huhtikuussa Ukrainan varapuolustusministeri kertoi, että toimia hyökkäyksen alkamiseksi olisi tehty. Myös vuodetuissa yhdysvaltalaisissa asiakirjoissa Ukrainan hyökkäystä povattiin huhtikuun lopulle. Milloin Ukrainan suurhyökkäyksen h-hetki koittaa?

Mihin kohtaan rintamalinjaa Ukraina näyttäisi olevan iskemässä?

Olisiko niin sanotun Putin-linjan murtaminen jopa koko sodan ratkaisu?

Vieraana on sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten uusi metsäkatoasetus vaikuttaa Suomessa ja maailmalla?

Keskustelemassa Metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä, suojelun neuvonantaja Jussi Nikula ympäristöjärjestö WWF:stä ja erityisasiantuntija Viktor Harvio Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsäkatoa aiheuttavia tuotteita ei pian saa enää myydä EU:ssa. Naudanlihan tuottajien pitää huolehtia siitä, että lihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa.

Miten metsäkatoasetus vaikuttaa naudan tuottajiin Suomessa?

Millaisia globaaleja vaikutuksi uudella asetuksella on?

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon vetämät hallitustunnustelut ovat käynnissä. Lehtitietojen perusteella neuvottelut mahdollisten hallituskumppanien välillä ovat olleet pääosin tunnustelua puolueiden todellisista näkemyksistä. Mitä hallitustunnusteluissa oikein tapahtuu?

Mitä tuntuu, kun hallitusta tunnustellaan?

Mikä on päivänpolitiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio pureutuu uusimpiin tietoihin hallituspohjien kipupisteistä sekä siihen, mistä valiokuntien johtopaikkojen jako puolueiden kesken kertoo.

Kokoomus vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä, ja perussuomalaiset väläytti tällä viikolla, että väkeä pitäisi rekrytoida ensisijaisesti Etelä-Euroopasta. Politiikkaradiossa kysytään, millä perussuomalaiset tekisi Suomesta maahanmuuttajille houkuttelevan maan?

Studiossa ovat kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä.

Kokoomus ilmoitti ennen vaaleja hallitusyhteistyön kynnyskysymykseksi julkisen talouden sopeuttamisen kuudella miljardilla eurolla. Miksi luku on pudonnut tunnustelun aikana kokoomuksen papereista pois?

Pelataanko SDP:lle vastuuttoman puolueen rooli, jos se ei suostu kokoomuksen vaatimaan sopeuttamistahtiin?

Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset nappasivat ensi töikseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan johtopaikat, kun puheenjohtajuuksia jaettiin puolueiden kesken. Epäpoliittisena pidettyä valiokuntaa ei ole aiemmin arvotettu yhtä korkealle.

Toimittajana on Antti Pilke.