Miltä Trumpin avaukset näyttävät Kiinan näkökulmasta?

Haastattelussa tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kaapannut Venezuelan presidentin, uhkaillut Grönlannin valtaamisella ja Iranin asioihin puuttumisella.

Mattlin ja Kaaresvirta arvioivat, että Trumpin toimet palvelevat Kiinan etua. Monessa Euroopan maassa suhtautuminen Yhdysvaltoihin on heikentynyt, ja suhtautuminen Kiinaa kohtaan parantunut, Mattlin kertoo.

Entä miten Venäjän nöyryytystä liittolaissuhteissaan seurataan Pekingissä? Venäjän liittolaiset Syyrian al-Assad ja Venezuelan Maduro ovat syösty vallasta ja Iranin Khamenei on parhaillaan kamppailemassa poikkeuksellisen vahvoja protesteja vastaan.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen tavoite tänä vuonna on rauha, linjasi tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessaan. Stubbin puhuessa rauhasta vaatii Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Grönlantia itselleen. Ovatko Stubbin ajatukset rauhasta eri maailmasta kuin mistä uutiset kertovat?

Miksi Trump-kuiskaajana tunnettu Stubb verhoaa Trump-kritiikkinsä epäsuoraksi vihjailuksi? Uskaltaako Stubb mainita arveluttavaa presidenttiä nimeltä?

Mistä löytyvät Stubbin Suomen todelliset ystävät?

Mikä on päivänpolitiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen olisi reitti Iranin vapauttamiseksi ihmisoikeuksia polkevasta pappishallinnosta?

Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhampi tutkija Toni Alaranta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Puhelinhaastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren.

Kansa protestoi kaduilla Iranin hallintoa vastaan jo kolmatta viikkoa. Ihmisiä on kuollut ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjallut puuttuvansa tilanteeseen.

Dahlgren arvioi, että ulkopuolinen puuttuminen voisi vain heikentää Iranin tilannetta. Hänen mielestään pakotteita Irania kohtaan pitäisi höllentää, koska ne hyödyttävät pappishallintoa.

Ruohomäki väläyttää niin sanottua syyrialaista Moskova-ratkaisua Iranin johdolle, eli pakenemista Venäjälle kun vaihtoehdot käyvät vähiin.

Toni Alaranta toteaa, että Iranin johtaja Ali Khamenei on jo niin iäkäs, että Iran on joka tapauksessa pian sen edessä, että mietitään, mitä hänen jälkeensä tulee. Hän pitää uutena ilmiönä, että osa iranilaisista toivoo ulkopuolista interventiota tilanteeseen.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti vuoden 2026 rytinällä. Ensin Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin. Perään esitettiin uhkavaatimus Grönlannin haltuunottamiseksi Tanskalta. Myös Yhdysvaltain keskuspankin itsenäisyyttä puolustanut pääjohtaja asetettiin rikossyytteeseen. Samalla maata ravistelevat mielenosoitukset maahanmuuttoviraston agentin ammuttua Yhdysvaltain kansalaisen Minneapolisissa.

Onko Trumpilla tie auki yhä autoritaarisimmille otteille sekä Yhdysvaltojen sisällä että maan rajojen ulkopuolella?

Kyteekö Minnesotan tapahtumissa laajempien protestien siemen Trumpin linjaa vastaan?

Luhistuuko Yhdysvaltain imperiumi sisäisesti, kuten kansainvälisen oikeuden emeritus­professori Martti Koskenniemi arvelee?

Yhdysvaltain tilannetta analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista.

Toimittajana on Tapio Pajunen.

Donald Trump uhkailee Grönlannin valtauksella ja vihjailee olevansa Venezuelan presidentti samalla kun USA vetäytyy kymmenistä kansainvälisistä järjestöistä.

Mitä on tehtävissä, jos Trump menee yhä pahempaan suuntaan? Voiko Yhdysvalloista tulla liittolaisen sijaan Euroopan vihollinen?

Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Onko Yhdysvaltojen ja Venezuelan suhteet tahriintuneet tavalla jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty, kuten Venezuelan uusi väliaikainen presidentti Delcy Rodriguez on todennut?

Haastattelussa Latinalaiseen amerikkaan perehtyneet professorit Jussi Pakkasvirta ja Teivo Teivainen.

Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunnassa vuosi huipentuu budjettipuuhien parissa. Laajemmin politiikan vuosi muistetaan sodan ja rauhan kysymyksistä, Trumpista ja Putinista, talousmurheista. Joulun alla politiikan shown varastivat silmiään venyttelevät perussuomalaiset, anteeksipyynnöt, vakavat huomautukset ja maakuvan kolahdukset.

Jääkö vuosi 2025 historiaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) positiivisesta pöhinästä vai politiikan murheellisista lauluista?

Mikä on päivänpolitiikan sana?

Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

EU-huippukokouksen pöydällä on päätös Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen kohtalosta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kokouksessa istutaan niin kauan, että ratkaisu löytyy. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina viimein, vai päättyykö huippukokous jälleen tuloksettomana?

Merkitseekö EU-parlamentin päätös venäläiskaasun tuonnin kiellosta todella venäläisen energiavirran lopullista tyrehtymistä Eurooppaan?

Miksi EU-parlamentti äänesti abortin puolesta? Onko aborttioikeus Euroopassa vaakalaudalla?

Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta.

Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen?

Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri?

Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) vaalimalla länsirata-hankkeella on riittänyt vastatuulta hallituksen omia ministereitä ja radanvarren kuntia myöten. Viimeisin mutka matkaan tuli kun Kirkkonummi äänesti länsirataa vastaan. Tänään ratahankkeeseen osallistumisesta äänestävät Salo ja Lohja. Jääkö niin sanottu tunnin juna asemalle, vai nytkähtääkö se liikkeelle?

Kuullaanko länsirata-hankkeen viimeinen kuulutus Salon ja Lohjan äänestäessä osakassopimuksesta?

Laittoiko Petteri Orpo liikaa poliittista pääomaa peliin vastatuulessa olevaan ratahankkeeseen?

Keskustelemassa ovat Iltalehden politiikan toimittaja Jari Hanska ja Yle uutisten politiikan toimittaja Terhi Toivonen. Salon täpärää äänestystä arvioi puhelimitse Salon Seudun Sanomien päätoimittaja Rami Nieminen. Toimittajana on Tapio Pajunen.