Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin

puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti

muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen

kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.

Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien.

Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää? AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typistetysti.

On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.

Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään.

Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa.

Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.

Kun sisu liitetään suomalaisuuteen, puhutaan yleensä ‘suomalaisesta sisusta’ tai ‘sisukkuudesta’. Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi kuitenkin tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?

Gambiassa joitain vuosia sitten voimaan tullut lapsiavioliitot ja tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä lainsäädäntö on otettu vaihtelevasti vastaan. Perinteet elävät vahvana ja lapsiavioliitot ovat yhä erityisesti köyhien perheiden tapa ehkäistä aviottomien lasten aiheuttamaa häpeää ja taloudellista taakkaa. Tyttöjen sukuelinten silpominen taas on seksuaalisen kontrolloimisen väline. Monet järjestöt tekevät parhaansa muuttaakseen käytäntöjä vetoamalla terveyteen ja äitiyden ihanteeseen, ei niinkään tasa-arvoon.

Valtiot ja niiden tutkimus eivät erityisesti kiinnostaneet minua nuorempana. Kuitenkin juuri kiinnostus vastarintaan sekä yhteistyö aktivistien kanssa toi minut tutkijana vallan äärelle. Enkä nyt puhu vallasta vain kaikkialle ulottuvina hallintakäytäntöinä ja tiedon ja asiantuntijuuden muotoina, kuten yhteiskuntatieteissä usein nykyään ajatellaan, vaan myös auktoriteettina, alistamisena ja väkivaltana, jota valtio yhä monille – esimerkiksi alkuperäiskansoille – merkitsee.