Koira on kulkenut kanssamme muinaisilta leirinuotioilta vahtimaan modernin yhteiskunnan rajoja, osaksi tarinoitamme ja pitämään seuraa yksin jääneille vanhuksille. Kuluttamiseen keskittyvässä yhteiskunnassamme koirasta on lisäksi tullut tuote, jolle myös ostetaan tavaroita ja palveluita.

Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämpään rooliin yritysten strategioissa ja asiakkaat osaavat sitä myös vaatia. Työkentällä-haastattelussa SOK:n vastuullisuuspäällikkönä työskentelevä antropologi Sanni Martikainen kertoo, millaista ison yrityksen yritysvastuuasioiden kanssa työskentely on.

Olen islamiin erikoistunut uskontopsykologi ja tutkin työkseni sitä, mikä rooli uskonnolla on muslimien elämässä. Uskovan omat elämänkokemukset vaikuttavat paljon siihen, mitä islamilaiset perinteet merkitsevät hänelle. Entä mitä islam merkitsee minulle henkilökohtaisesti, sen tutkijana?

Salaliitoilla tarkoitetaan yleensä räikeitä, järjenvastaisilta tuntuvia teorioita. Salaliittomainen ajattelu on kuitenkin hyvin tyypillistä kaikkien yhteisöjen arkisessa kanssakäymisessä. Rationaalisuus ei ole ainoa tapa tuottaa jaettua tietoa maailman rakenteista ja valtasuhteista, vaan siihen käytetään myös spekulaatiota ja huhuja.

Pikamuoti vetoaa edullisuudella, nopeasti vaihtuvilla valikoimilla ja houkuttelevilla tyyleillä. Teollisuudenalana se on kuitenkin eräs pahimmista saastuttajista, ja sen on arvioitu sijoittuvan globaaleissa päästöissä toiseksi heti öljyteollisuuden jälkeen. Viimeaikaisen kritiikin seurauksena alalle on hiipinyt vastuullisuusstrategioita.

Paperittomista siirtolaisista ja ulkomaalaisvalvonnasta on tullut keskeinen poliittinen kysymys Euroopassa ja Suomessa. Paperittomuus tarjoaa peilin tarkastella turvallisuuspolitiikassa olevia ristiriitaisuuksia ja jännitteitä, jotka koskevat niin paperittomien kuin Suomen kansalaisten asemaa Suomessa.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat antropologisen tutkimuksen ytimessä, sillä aihe koskettaa meitä kaikkia. Työkentällä-haastattelussa keskustelemme antropologi Laura Menardin kanssa hänen työstään kansanterveystieteen lehtorina Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa.

Akatemiatutkija, etnografi ja dokumentaristi Marjaana Jauhola tutkii konfliktien ja katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen liittyviä kysymyksiä. Hänen dokumenttivideoitaan on nähty esimerkiksi kirjastoissa ja Vantaan taidemuseo Artsissa. Haastattelussa Jauhola kertoo visuaalisuudesta osana tutkimustyötä ja pohtii, millaisia yleisöjä audiovisuaalinen tutkimus voi parhaimmillaan tavoittaa.

Etnografia on paitsi kenttätyötä, myös tieteellistä kirjoittamista ja vahvasti tekijänsä näköistä tarinankerrontaa. Etnografista tutkimustekstiä voi lukea kuten kertomusta, ja siten saada uutta näkökulmaa siihen, miten etnografista tietoa tuotetaan.

Vuonna 2014 pieni joukko virolaisia päättää perustaa maaseudulle ekoutopistisen yhteisön. Docpointin ohjelmistoon kuuluva The Circle kertoo tämän yhteisön tarinan. Dokumentin keskiössä ovat yhteisön ihmissuhteet ja niiden aikaansaamat konfliktit.