Teatterikoneen Aalto kylässä -esityksessä Annu Sankilammen tyypittelemä Aino Aalto kierrättää ihmisiä ympäri Jyväskylän keskustaa tutustumassa Aallon rakennuksiin. Tässä haastattelussa kuullaan Aino Aallon näkemyksiä nykyajasta ja pohdintoja urastaan.

Historian siipiä meille pian havisuttaa kulttuuriaktivisti- ja vaikuttaja, vuoden 1969 Jyväskylän kesän ohjelmajohtaja Olli Alho. Alho oli mukana järjestämässä Jyväskylän Kesän aikanaan liiankin radikaalina pidettyä Latinalainen Amerikka -teemavuotta. Alho erotettiin tästä johtuen ohjelmajohtajan tehtävistä, mutta Jälkikäteen kuitenkin itse tasavallan presidentti Urho Kekkonen lähestyi Alhoa kehukirjeellä hyvin tehdystä työstä.

Toimittajalegenda Laila Tuhonen kuljettaa näyttelijä-laulaja Ritva Oksasta aikakoneella pitkin historian siipien. Mitä tapahtui siellä, entä täällä? Tässä ohjelmassa tutustut Jyväskylän, Kesän ja Oksasen historiaan mukavalla nojatuolimatkalla.

"Puistojuhlille on tulos esiintymään The Hearing ja Jesse Markin ja Räjäyttäjät. Ai että mikä lainappi eiks vaa Kälä!"

Nuorisolaisohjelma Puistobuusissa Kälä ja Puntti esittelevät Puistojuhlat-festarin erikoislähetyksessä, jonka vieraana on Räjäyttäjien nokkamies Jukka Nousiainen. Timanttista settiä.

"Dear Puskis. Haluaisin osallistua Jyväskylän Kesään, mutta pelkään, että en ymmärrä taidetta. Mikä neuvoksi?"

Ohjelmassa Puskakollektiivi ja Jyväskylän Kesän toiminnanjohtaja Kyösti Ylikulju vastaavat yleisön kiperiin ja välillä helppoihinkin kysymyksiin.

65 vuotta täyttävän Jyväskylän Kesä -festivaalin juhlavuoden kunniaksi pureudutaan festivaalin värikkääseen historiaan. Millaisia kohuja vuosiin on mahtunut, mikä on noussut otsikoihin ja mistä on vaiettu?

Ohjelmassa on vieraana emeritus-suurlähettiläs Mikko Pyhälä, joka kertoo muun muassa 1960-luvun suutelumielenosoituksesta sekä M. A. Nummisen ja kumppaneiden performanssista, joka sai festivaalijohtajan katkaisemaan esitykseltä sähköt ja kutsumaan poliisit paikalle.

Mitä ihmisille tulee mieleen Jyväskylän Kesästä? Toimittajat Milka ja Maija kulkevat pitkin Jyväskylän katuja ja ottavat selvää.

Ekologisen kompensaation podcastissa käydään läpi kahden läheisen kompensaatiokäsitteen, ekologisen- ja päästö- eli hiilikompensaation, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä niiden näkyvyyttä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Onko luonnolle aiheutuva haitta hyvitettävä? Miten sen voi tehdä? Kenen vastuulla se on? JYU Wisdomin asiantuntijoiden kanssa aiheesta on keskustelemassa Lasse Leipola, pitkän linjan toimittaja ja ilmastoasiantuntija Finnwatchista. 


Sami El Geneidy on resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin projektipäällikkö Sustainability for JYU -hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää Jyväskylän yliopiston kaikki ilmasto- ja luontohaitat sekä selvittää keinoja haittojen vähentämiseen ja kompensointiin. El Geneidy toimii ympäristöjohtamisen väitöskirjatutkijana kauppakorkeakoulussa. 


Anna-Kaisa Tupala on ekologisen kompensaation väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta, joka perehtyy väitöstutkimuksessaan erityisesti menetelmän taipumiseen kansalaistasolle. Hän toimii tutkijana myös JYU.Wisdom resurssiviisausyhteisössä ja on kiinnostunut yli tieteenalarajojen menevästä jaetusta ymmärryksestä monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

Kuinka voi suojella sitä mistä emme tiedä? Tuntemattomia eliölajeja, jotka ovat näkymättömissä ja kuulemattomissa.

Ehkä meidän on ensin kysyttävä, kuinka tiedämme sen, minkä tiedämme. Teknologia, ihminen ja luonto kietoutuvat toisiinsa ääniteoksessa, joka esittää havaitsemisen tapahtuman ja tietämisemme rajat. Ääniteos on syntynyt Mustankorkean jätekeskuksen ja Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöissä. Teos on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen tutkimushanketta Taide, ekologia ja ihmisen monimuotoinen luontosuhde (Koneen säätiö 2020-2022).

Osallistu tutkimukseen vastaamalla ääniteosta koskevaan kyselyyn osoitteessa https://r.jyu.fi/D6K

Suomessa puhuttiin jälleenrakennuksesta viimeksi 1940-luvulla sotien jälkeen, mutta nyt sana on taas noussut keskusteluun kahdestakin suunnasta. Ensin BIOS-tutkimusyksikkö totesi, että ekologisen jälleenrakennuksen aika on nyt. Sitten tuli koronaviruspandemia ja mediassa on alkanut vilahdella puheita koronan jälkeisestä jälleenrakennuksesta pandemian jälkimaininkien yli selviämisen ehtona. Mitä on ekologinen jälleenrakennus, miksi se on tärkeää juuri nyt, ja hukkuuko se pandemian jälkeisen rakennusurakoinnin alle? 



Mari Pantsar (PhD) on Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran hiilineutraali kiertotalous –teema-alueen johtaja. Hän on myös ympäristö- ja ilmastoministerin asettaman valtakunnallisen, koronapandemiasta kestävästi selviämiseen liittyvän Kestävä elvytys -työryhmän toinen puheenjohtaja. 



Teea Kortetmäki (PhD) on JYU.Wisdomin tutkijatohtori. Hän on yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen kautta paneutunut mm. ympäristöetiikan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin, ruokajärjestelmien kestävyyteen sekä reiluun kestävyysmurrokseen. Hän on myös ollut mukana tekemässä Suomen Ilmastopaneelin selvityksiä ilmastotoimien sosiaaliseen kestävyyteen ja hyväksyttävyyteen liittyen. 

Jaksossa mainittu suositus:

http://eko.bios.fi