Tiistaina Ytimessä -ohjelman isännän Ville Virkkusen vieraaksi saapuu muusikko Teho Majamäki.

Musiikkimaailma on elänyt jo pitkän aikaan suuressa murroksessa digitalisaation muuttaessa tapoja kokea ja levittää musiikkia. Levyt ovat melko lailla jo kadonneet kauppojen hyllyiltä ja erikoistuneet levykaupat tarvitsevat tuekseen vahvan nettikaupan. Erilaiset suoratoistopalvelut ovat vallanneet itselleen vankan aseman siinä kuinka musiikkia kuunnellaan. Kuinka muusikko pysyy mukana?

Teho on ehtinyt asua useassa maailmankolkassa. Millaisia kokemuksia hänellä on muun muassa Tansaniasta?

Tiistaina Ytimessä -ohjelman isännän Ville Virkkusen vieraaksi saapuu muusikko Teho Majamäki.

Musiikkimaailma on elänyt jo pitkän aikaan suuressa murroksessa digitalisaation muuttaessa tapoja kokea ja levittää musiikkia. Levyt ovat melko lailla jo kadonneet kauppojen hyllyiltä ja erikoistuneet levykaupat tarvitsevat tuekseen vahvan nettikaupan. Erilaiset suoratoistopalvelut ovat vallanneet itselleen vankan aseman siinä kuinka musiikkia kuunnellaan. Kuinka muusikko pysyy mukana?

Teho on ehtinyt asua useassa maailmankolkassa. Millaisia kokemuksia hänellä on muun muassa Tansaniasta?

Tutkija Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoo Helsingin eri alueiden hintakehityksestä sekä siitä mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Miksi jostain alueesta tulee trendikäs ja sen hinnat lähtevät nousuun, siirtyykö trendikkyys sen jälkeen naapurikaupunginosaan? Voiko sijoittaja päätellä ennalta mistä alueesta tulee trendikäs seuraavaksi?

Ohjelmassa pohditaan myös metron vaikutuksesta niin Espooseen kuin Itä-Helsinkiinkin. Lisäksi puhutaan lähiöiden tilasta, muuttoliikkeestä sekä siitä mitä keinoja lähiöiden kehittämisessä käytetään. 1960–70 –luvuilla lähiöt rakennettiin lyhytaikaisiksi. Olisiko ne järkevä purkaa vai kannattaako ennemmin entisöidä? Paljon tietoa siis luvassa sijoittajalle joka miettii alueiden hintakehitystä ja miten tutkia potentiaalisia asuinalueita.

Tutkija Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoo Helsingin eri alueiden hintakehityksestä sekä siitä mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Miksi jostain alueesta tulee trendikäs ja sen hinnat lähtevät nousuun, siirtyykö trendikkyys sen jälkeen naapurikaupunginosaan? Voiko sijoittaja päätellä ennalta mistä alueesta tulee trendikäs seuraavaksi?

Ohjelmassa pohditaan myös metron vaikutuksesta niin Espooseen kuin Itä-Helsinkiinkin. Lisäksi puhutaan lähiöiden tilasta, muuttoliikkeestä sekä siitä mitä keinoja lähiöiden kehittämisessä käytetään. 1960–70 –luvuilla lähiöt rakennettiin lyhytaikaisiksi. Olisiko ne järkevä purkaa vai kannattaako ennemmin entisöidä? Paljon tietoa siis luvassa sijoittajalle joka miettii alueiden hintakehitystä ja miten tutkia potentiaalisia asuinalueita.

Parkkisen Perkaamossa avataan torstai-iltapäivänä kahta erityisen tunteita kuumentavaa aihetta, Bitcoinia sekä maahanmuuttoa. Samalla myös pohditaan rationaalisen argumentoinnin vaikeutta keskusteluissa yleisesti, sekä varsinkin näiden kahden aiheen tiimoilta.

Studiossa vieraana on autoelektroniikan lehtori, satunnainen toimittaja ja aktiivinen bloggaaja Vesa Linja-aho.

Parkkisen Perkaamossa avataan torstai-iltapäivänä kahta erityisen tunteita kuumentavaa aihetta, Bitcoinia sekä maahanmuuttoa. Samalla myös pohditaan rationaalisen argumentoinnin vaikeutta keskusteluissa yleisesti, sekä varsinkin näiden kahden aiheen tiimoilta.

Studiossa vieraana on autoelektroniikan lehtori, satunnainen toimittaja ja aktiivinen bloggaaja Vesa Linja-aho.

Torstaina 10.9. Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa haastateltavana 90-vuotias DI, sotaveteraani ja rauhantyön veteraani Risto Kekkonen.

Keskustelunaiheina ohjelmassa ovat#rauhantyö, #väkivallattomuus, #asevarustelu, #kehitysyhteistyö, #ihmisoikeudet, #aseistariisunta sekä #rauhankasvatus. Lisäksi muistellaan Riston edesmennyttä puolisoa, Helsingin ja Oulun yliopistojen kunniatohtori ja Unescon rauhankasvatuspalkinnon saanutta Helena Kekkosta.

Torstaina 10.9. Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa haastateltavana 90-vuotias DI, sotaveteraani ja rauhantyön veteraani Risto Kekkonen.

Keskustelunaiheina ohjelmassa ovat#rauhantyö, #väkivallattomuus, #asevarustelu, #kehitysyhteistyö, #ihmisoikeudet, #aseistariisunta sekä #rauhankasvatus. Lisäksi muistellaan Riston edesmennyttä puolisoa, Helsingin ja Oulun yliopistojen kunniatohtori ja Unescon rauhankasvatuspalkinnon saanutta Helena Kekkosta.

Kansa herää auttamaan maahanmuuttajia

Pakolaisten virta yli Välimeren ja nyt Balkanin kautta yllätti Euroopan – myös Suomen. Hätämajoituspaikat ovat loppumassa, turvapaikanhakijoita on enemmän kuin koskaan ennen, uusia vastaanottokeskuksia avataan useille paikkakunnille. Tilanne yllätti myös helsinkiläisen Paavalin seurakunnan kirkkoherran Jorma Parviaisen, mutta oudolla tavalla: helsinkiläiset alkoivat tuoda vaate- ja avustuspaketteja Paavalin kirkolle satamäärin, kirkon käytävät täyttyivät ja vastaanotto oli vaikeuksissa. Avun antajat organisoituivat myös vastaanottajien ja käsittelijöiden avuksi ja nyt kaikki toimii. Sadat tämän ajan evakot saavat syysvaatetuksen Paavalin seurakunnan kautta.

”Eräskin rouva kysyi, saanko auttaa, vaikka en kuulu kirkkoon. Vastasin, että ilman muuta!” Jorma Parviainen kertoo. Hän on Tapani Ruokasen vieraana ja kertoo yli 40-vuotisen uransa huippuhetkistä, joita hän kokee juuri nyt auttaessaan seurakuntalaisiaan auttamaan turvapaikanhakijoita. Omituisinta lienee se, että juuri tämä seurakunta on Suomen ”pakanallisin”: kirkkoon kuuluu alle puolet alueen asukkaista. Parviainen näkee sosiaalisen median kautta syntyneessä kansanliikkeessä uuden tavan kirkon toiminnassa: on tavoitettava ihmiset ja tarjottava heille mahdollisuus tehdä hyvää. Se voi olla ratkaisu myös köyhtyvän kirkon henkilöstöongelmiin.

Paavalin seurakunnan operaatio syntyi sosiaalisessa mediassa: 200 000 ihmistä tuli mukaan parissa päivässä. Toimintaa johdetaan nyt Facebookin kautta. Sama auttamisen aalto on syntymässä eri puolilla Suomea. Seurakuntien lisäksi myös monet järjestöt ja vapaaehtoisyhteisöt ovat heränneet käytännön toimintaan hädänalaisten pelastamiseksi. Koko Eurooppa etsii uutta linjaa historian suurimman pakolaistulvan keskellä.

Kansa herää auttamaan maahanmuuttajia

Pakolaisten virta yli Välimeren ja nyt Balkanin kautta yllätti Euroopan – myös Suomen. Hätämajoituspaikat ovat loppumassa, turvapaikanhakijoita on enemmän kuin koskaan ennen, uusia vastaanottokeskuksia avataan useille paikkakunnille. Tilanne yllätti myös helsinkiläisen Paavalin seurakunnan kirkkoherran Jorma Parviaisen, mutta oudolla tavalla: helsinkiläiset alkoivat tuoda vaate- ja avustuspaketteja Paavalin kirkolle satamäärin, kirkon käytävät täyttyivät ja vastaanotto oli vaikeuksissa. Avun antajat organisoituivat myös vastaanottajien ja käsittelijöiden avuksi ja nyt kaikki toimii. Sadat tämän ajan evakot saavat syysvaatetuksen Paavalin seurakunnan kautta.

”Eräskin rouva kysyi, saanko auttaa, vaikka en kuulu kirkkoon. Vastasin, että ilman muuta!” Jorma Parviainen kertoo. Hän on Tapani Ruokasen vieraana ja kertoo yli 40-vuotisen uransa huippuhetkistä, joita hän kokee juuri nyt auttaessaan seurakuntalaisiaan auttamaan turvapaikanhakijoita. Omituisinta lienee se, että juuri tämä seurakunta on Suomen ”pakanallisin”: kirkkoon kuuluu alle puolet alueen asukkaista. Parviainen näkee sosiaalisen median kautta syntyneessä kansanliikkeessä uuden tavan kirkon toiminnassa: on tavoitettava ihmiset ja tarjottava heille mahdollisuus tehdä hyvää. Se voi olla ratkaisu myös köyhtyvän kirkon henkilöstöongelmiin.

Paavalin seurakunnan operaatio syntyi sosiaalisessa mediassa: 200 000 ihmistä tuli mukaan parissa päivässä. Toimintaa johdetaan nyt Facebookin kautta. Sama auttamisen aalto on syntymässä eri puolilla Suomea. Seurakuntien lisäksi myös monet järjestöt ja vapaaehtoisyhteisöt ovat heränneet käytännön toimintaan hädänalaisten pelastamiseksi. Koko Eurooppa etsii uutta linjaa historian suurimman pakolaistulvan keskellä.